Muistoissamme
19.07.2015 - 02.04.2018
19.07.2015 - 02.04.2018
(c) flickr: FranzVenhaus (CC BY-NC 2.0)
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
Perustietoanimi Crampton Shanahan, Shana
rotu, sukupuoli Australianhevonen, tamma syntynyt, ikä 19.07.2015, 12v säkäkorkeus, väri 162cm, tummanrautias painotus vaativa B - 120cm rekisterinumero VH15-115-0012 omistaja, kasvattaja Nicky VRL-14087 |
Meriitit25.08.2015 Estevarsojen laatuarvostelu
EV-II (7 - 5 - 4 - 3 - 5 - 5 = 29p) 15.09.2015 Virtuaalinen varsa-arviointi VAR-II (9 - 6 - 13 = 28p) |
Luonnetta
Shanalla on hieman emänsä luonteenpiirteitä. Se on yhtä kiltti eikä satuttaisi ketään tahallaan ja harvoin vahingossakaan. Shanaa voi kutsua vielä ylisosiaalisemmaksi otukseksi kuin emäänsä. Se hörisee ja pörisee jokaiselle asialle, joka liikkuu – jopa haviseville lehdille. Tamma onkin hauska näky, kun se hörisee jonnekin omiaan ja kukaan muu ei näe mitään kuin Shana. Se on myös läheisriippuvainen. Sitä ei voi jättää yksin tarhaan tai laitumelle. Muuten saat olla varma, että Shana tulee perässä tullen sitten yli tai ali aitojen. Tamman kuulee kyllä, jos se on jätetty yksin ja voi olla, että pian näkeekin, jos se on keksinyt jonkin keinon karata tarhasta.
Hoidettavana Shana on hieman levoton, jos kavereita pyörii ympärillä ja niitä viedään jonnekin eikä tamma pääse mukaan. Hetken päästä tamma yleensä rauhoittuu ja seisoo paikallaan. Jaloistaan tamma on arka ja niihin ei saa koske kuka vain, jos joku tuntematon vaikka satuttaisi meidän pikkuneitimme jalkoja, ettei se voisi enää tehdä piruetteja. Kavioiden putsaukseen kannattaa säästää aikaa, sillä se on Shanan kanssa yhtä sirkusta. Ensin on tappelua, kuinka jalka saadaa ylös ja kun se saadaan ylös, alkaa tappelu taas uudestaan, koska tamma laskee jalkansa maahan takaisin yhtä nopeaa kuin se nousikin.
Ratsuksi Shana on monipuolinen. Se on loistava kouluratsu, mutta myös hyvä hyppääjä. Vaikka vanhemmat ovatkin painottuneet esteisiin, Shana on vannoutunut kouluhevonen. Tamma kuuntelee koko ajan käskyjä ja se tottelee saman tien niiden mukaan. Shanalla ei ole koskaan känkkäränkkäpäiviä, joten sen kanssa ei voi murehtia, jos jokin ei toimikaan. Esteitä Shana hyppii 120cm asti ja siihen se jääkin. Tammalla on jonkinlainen rimakauhu, jos sitä voi siksi kutsua ja joskus se saattaa kieltäytyä pelottavannäköisillä esteillä. Shana kuitenkin usein ylittää itsensä ja ratsastajan kehotuksista lentää esteen yli.
Hoidettavana Shana on hieman levoton, jos kavereita pyörii ympärillä ja niitä viedään jonnekin eikä tamma pääse mukaan. Hetken päästä tamma yleensä rauhoittuu ja seisoo paikallaan. Jaloistaan tamma on arka ja niihin ei saa koske kuka vain, jos joku tuntematon vaikka satuttaisi meidän pikkuneitimme jalkoja, ettei se voisi enää tehdä piruetteja. Kavioiden putsaukseen kannattaa säästää aikaa, sillä se on Shanan kanssa yhtä sirkusta. Ensin on tappelua, kuinka jalka saadaa ylös ja kun se saadaan ylös, alkaa tappelu taas uudestaan, koska tamma laskee jalkansa maahan takaisin yhtä nopeaa kuin se nousikin.
Ratsuksi Shana on monipuolinen. Se on loistava kouluratsu, mutta myös hyvä hyppääjä. Vaikka vanhemmat ovatkin painottuneet esteisiin, Shana on vannoutunut kouluhevonen. Tamma kuuntelee koko ajan käskyjä ja se tottelee saman tien niiden mukaan. Shanalla ei ole koskaan känkkäränkkäpäiviä, joten sen kanssa ei voi murehtia, jos jokin ei toimikaan. Esteitä Shana hyppii 120cm asti ja siihen se jääkin. Tammalla on jonkinlainen rimakauhu, jos sitä voi siksi kutsua ja joskus se saattaa kieltäytyä pelottavannäköisillä esteillä. Shana kuitenkin usein ylittää itsensä ja ratsastajan kehotuksista lentää esteen yli.
Sukulaiset
ii Pasquinell
evm, austr ie Morwen evm, austr ei Tremills Fast Marshall evm, austr, vrt, 154cm ee Rio Sibley evm, austr, prt, 160cm |
iii Heartbreaker
iie Prejudice iei Narrator iee Sweet Delilah eii Fastest Koala eie Tremills Tucker's Meris eei O'Brien Lucas eee Rio Smythe |
Jälkeläiset
03.12.2015 t. Crampton Shirleen (i. Cox Stockill DLHS)
25.08.2016 t. Crampton Strabane (i. Crampton Ashman)
27.01.2017 o. Crampton Cahoon (i. Crampton Chucky)
23.12.2017 o. Crampton Silcox (i. Crampton Barney)
03.12.2015 t. Crampton Shirleen (i. Cox Stockill DLHS)
25.08.2016 t. Crampton Strabane (i. Crampton Ashman)
27.01.2017 o. Crampton Cahoon (i. Crampton Chucky)
23.12.2017 o. Crampton Silcox (i. Crampton Barney)
Kilpailut
Näyttelymenestys
28.09.2015 Radical Trotters, Match Show - PUN
06.09.2015 Adina, Match Show - PUN1 [1]
[1] Kunniamaininta
28.09.2015 Radical Trotters, Match Show - PUN
06.09.2015 Adina, Match Show - PUN1 [1]
[1] Kunniamaininta
Esteratsastusjaoksen alaiset sijoitukset (39 sij.)
02.11.2016 Noise - 120cm, 1/23 08.10.2016 Ros Cirein - 110cm, 6/40 05.10.2016 Rappadan - 110cm, 1/40 04.10.2016 Rappadan - 110cm, 4/40 03.10.2016 Rappadan - 110cm, 3/40 02.10.2016 Ros Cirein - 110cm, 6/40 01.10.2016 Ros Cirein - 110cm, 6/40 19.08.2016 Metsovaara - 60cm, 3/29 18.08.2016 Metsovaara - 60cm, 4/29 16.08.2016 Metsovaara - 60cm, 4/29 07.08.2016 Március - 100cm, 2/40 06.08.2016 Metsovaara - 60cm, 3/29 05.08.2016 Március - 100cm, 5/40 04.08.2016 Március - 100cm, 2/40 02.08.2016 Március - 100cm, 1/40 30.07.2016 Censored - 110cm, 5/25 10.05.2016 Vanima - 90cm, 3/30 03.05.2016 Vanima - 90cm, 5/30 15.04.2016 Huvitutti - 100cm, 1/40 13.04.2016 Huvitutti - 100cm, 1/40 12.04.2016 Kultajouhi - 120cm, 2/39 03.03.2016 Viehättävä - 100cm, 3/30 28.02.2016 Viehättävä - 100cm, 4/30 03.02.2016 Kuuralehto - 110cm, 5/40 02.02.2016 Kuuralehto - 110cm, 1/40 18.01.2016 Huvitutti - 100cm, 5/40 15.01.2016 Huvitutti - 100cm, 5/40 13.01.2016 Huvitutti - 100cm, 1/40 12.01.2016 Huvitutti - 100cm, 2/40 11.01.2016 Team Fallacy - 120cm, 2/46 10.01.2016 Huvitutti - 100cm, 6/40 05.01.2016 Huvitutti - 100cm, 6/40 02.01.2016 Huvitutti - 100cm, 3/40 01.01.2016 Huvitutti - 100cm, 3/40 21.12.2015 Huvitutti - 120cm, 2/40 08.12.2015 Március - 120cm, 2/10 24.11.2015 Shadow - 120cm, 5/25 23.11.2015 Shadow - 120cm, 4/25 16.10.2015 Vindemia - 120cm, 2/39 |
Kouluratsastusjaoksen alaiset sijoitukset (33 sij.)
28.12.2016 Mörkövaara - helppo A, 2/30 27.12.2016 Mörkövaara - helppo A, 1/30 24.11.2016 Huhtala - vaativa B, 3/30 21.11.2016 Huhtala - vaativa B, 3/30 02.11.2016 Rappadan - vaativa B, 2/30 23.10.2016 Huhtala - helppo A, 3/30 22.10.2016 Huhtala - helppo A, 4/30 21.10.2016 Huhtala - helppo A, 3/30 12.08.2016 Sinclair Spotteds - vaativa B, 3/30 02.05.2016 Vanima - vaativa B, 1/30 15.04.2016 Huvitutti - vaativa B, 3/30 14.04.2016 Huvitutti - vaativa B, 3/30 11.04.2016 Huvitutti - vaativa B, 3/30 11.04.2016 Huvitutti - vaativa B, 2/30 08.04.2016 Kuuralehto - vaativa B, 1/40 07.04.2016 Kuuralehto - vaativa B, 5/40 04.04.2016 Kuuralehto - vaativa B, 3/40 01.04.2016 Kuuralehto - vaativa B, 2/40 19.03.2016 Kaunovaara - vaativa B, 5/30 17.03.2016 Huvitutti - helppo A, 5/40 17.03.2016 Kaunovaara - vaativa B, 2/30 17.03.2016 Satumaja - vaativa B, 6/40 16.03.2016 Satumaja - vaativa B, 3/40 15.03.2016 Huvitutti - helppo A, 5/40 15.03.2016 Huvitutti - helppo A, 3/40 12.03.2016 Huvitutti - helppo A, 6/40 29.12.2015 Korpilampi - vaativa B, 1/30 22.12.2015 Huvitutti - helppo A, 6/50 21.12.2015 Huvitutti - helppo A, 2/50 10.12.2015 Erkinheimot - vaativa B, 2/28 06.12.2015 Erkinheimot - vaativa B, 2/28 02.12.2015 Erkinheimot - vaativa B, 3/28 01.12.2015 Erkinheimot - vaativa B, 3/28 |
Matkaratsastusjaoksen alaiset kilpailut (86p)
09.04.2016 Shangri La - 120km, 3/4, 3p 31.03.2016 Minnin yksityiset - CUP, 80km, 5/10, 12p 29.03.2016 Crampton Stock Horses - 120km, 3/9, 8p 27.03.2016 Crampton Stock Horses - 120km, 17/17, 1p 21.03.2016 Ricochet Ranch - 80km, 1/6, 5p 14.03.2016 Valmarya - 80km, 5/16, 6p 12.03.2016 Valmarya - 80km, 9/17, 2p 10.03.2016 Valmarya - 80km, 15/16, 1p 02.03.2016 Valmarya - 50km, 2/12, 9p 29.02.2016 Minnin Yksityiset - CUP, 50km, 10/14, 2p 14.02.2016 Valmarya - 50km, 1/19, 10p 13.02.2016 Marvellous Herrings - 30km, 19/27, 1p 16.01.2016 Oberwald - 30km, hyl 30.12.2015 Crampton Stock Horses - 30km, 14/17, 1p 06.12.2015 Minnin Yksityiset - 15km, 1/14, 10p 30.11.2015 Minnin Yksityiset - CUP, 15km, 25/30, 2p 30.11.2015 Zen - 15km, 3/11, 8p 08.11.2015 Zen - 15km, 6/15, 5p |
Villien kilpailuiden sijoitukset (22 sij.)
08.07.2017 Ratsutalli Lilja, esteet - 120cm, 1/3 24.12.2016 Green Hills, esteet - 120cm, 3/30 28.11.2016 Adina, esteet - 110cm, 1/15 28.11.2016 Adina, esteet -100cm, 1/12 28.11.2016 Adina, koulu - helppo A, 1/8 28.11.2016 Adina, koulu - helppo B, 2/9 26.11.2016 Veeran yksityistalli, koulu - helppo B, 3/13 04.11.2016 Oakhill, koulu - helppo B, 1/13 29.10.2016 Musta Korppi, esteet - 120cm, 3/7 31.07.2016 Villi-Cup, esteet - 120cm, 2/11 30.04.2016 Sølv, esteet - 110cm-120cm, 2/9 30.04.2016 VPA, esteet - CUP, 100cm, 1/7 23.04.2016 Munkkivuori, esteet - 80-90cm, 4/22 22.03.2016 Metsälampi, koulu - helppo A, 1/25 27.02.2016 Adina, maastoesteet - 60cm, 2/9 27.02.2016 Adina, esteet - 120cm, 1/5 06.02.2016 Nemo, koulu - vaativa B, 4/26 06.12.2015 Ketunpolku, koulu - vaativa B, 4/23 31.10.2015 Spring Hill, esteet - 80cm, 1/41 30.10.2015 VPA, koulu - CUP, helppo A, 3/18 20.12.2016 Kuuramaa, esteet (tarina) - 90-100cm, 1/7 10.04.2016 Runoranta, koulu (tarina) - helppo A, 1/7 11.12.2015 Jukola, esteet (tarina) - 80-90cm, 5/8 (ei sij.) |
Päiväkirja
20.12.2016 Hyppy jouluun! -tarinakilpailut Kuuramaan hevostallilla, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Kirjoita jouluinen satu! Kerro hevosestasi satu pikkusiskollesi tai lapsellesi. Vuoropuhelua saa käyttää vapaasti sadun kerronnan ohessa.
"Olipa kerran suloinen tamma, nimeltä Shana, joka eleli Australiassa Cramptonin tilalla...", aloitin tarinankerronnan, ja isän naisystävän lapsi, Miley, kuunteli minua valppaana: "Sehän on se sun tila ja Shana on se iso tumma hevonen, joka aina hirnuu mulle."
"Niin on, niin on, mutta kuuntelepa nyt hyvä tarina Shanasta", hymyilin ja jatkoin. "Kun muualla maailmaa kylmeni kelit, Australiassa ne lämpenivät ja siellä kärsittiinkin välillä kuivuudesta. Joulu alkoi olla lähellä ja ajoittain tilalla kärsittiin vesipulasta. Shana oli huolissaan kaikista hevoskavereistaan, eläinkavereista ja ihmisistään ja se halusi taata kaikille mukavan joulun ilman huolehtimista vedestä. No, Shana päätti lähteä pyytämään apua jou..."
"Mää tiedän keneltä! Joulupukilta!" Miley huudahti.
"Niimpä, mutta sun pitää laittaa silmät kiinni, niin kerron sulle tarinan loppuun", virnistin tytölle. "Shana päätti lähteä pyytämään apua joulupukilta. Shana oli kuitenkin ihan hukassa, sillä joulupukkihan asuu toisella puolella maailmaa, Suomessa, Korvatunturilla. Ensin Shana suunnitteli lähtevänsä lentokoneella, mutta se suunnitelma oli liian monimutkainen. Eräänä päivänä Shana törmäsi sarvipäiseen otukseen, jonka jalka oli kipeä. Ylisosiaalisena olentona Shana ei jätä ketään pulaan, joten se auttaa otusta, johon se törmäsi."
"Törmäsikö se siihen?" Miley kysyi hämmentyneenä.
"Tapasi, huomasi matkan varrella...", selitin tytölle. "Shana auttoi tapaamaansa otusta hoitamaan sen jalan kuntoon. Kun he esittäytyivät toisilleen, sarvipäinen otus kertoi, että se oli Petteri Punakuono, joulupukin poro. Shana totesi Petterille, että se auttaisi sen kotiin, sillä Shanallakin oli asiaa pukille."
"Wou, onko pukilla oikeasti poroja?!" Miley katsoi minua silmät suurina.
"Tottakai", naurahdin. "Shana ja Petteri tekivät jo suunnitelmaa matkalleen, mutta eräänä päivänä tontut löysivät Petterin, jota ne olivat etsineet ympäri maailmaa. Petteri lupasi viedä Shanan viestin joulupukille vesipulaan liittyen, joten Shanan ei tarvinnut matkustaa toiselle puolelle maailmaa."
"Siihenkö se loppui?" Miley kysyi pettyneenä.
"Ei, ei. Joulupäivänä, kun Shana heräsi, Cramptonissa oli paljon vettä kaikkialla. Lana sai tehtyä jokapäiväisen mutakylpynsä, Bosco sai juoda vettä niin paljon kuin vain jaksoi ja Silas juoksenteli ympäri pihaa päästäen muita hevosia vapaaksi. Joulupukki oli jättänyt Shanalle viestin, jossa luki...", lauseeni jäi kesken, kun huomasin, että Miley oli nukahtanut.
Tuomarin kommentti: "Minä sitten rakastan lukea tällaisia satuja. Tämä satu lipui helposti voittoon! Pienen lapsen uteliaisuus tuli tarinassa hienosti esille."
30.07.2016 Estevalmennus, valmentaja Jacques Rousseau (cihara)
Shana hirnahteli kimeästi kentän toisessa päässä lämmitteleville ratsukoille, kun oli Nickyn ja sen vuoro tulla esteiden pariin harjoittelemaan lähestymisiä. Nickyllä oli täysi työ pitää sosiaalinen tammansa keskittyneenä tämän selvästi kaivatessa takaisin muiden ratsukoiden sekaan pyörimään. Askelpituudet osuivat kuitenkin hienosti kohdalleen maapuomeilla aloitettaessa ja pääsimme nostamaan esteitä nopeasti. Nicky hallitsi tamman laukkaa keveästi ja ratsukon koulutausta näkyi selvästi tasaisella työskentelyssä. Itse esteitä Shana kuitenkin tuntui katselevan hieman epäluuloisesti ja jopa kielsikin pari kertaa esteiden noustessa. Tamma vaati selvästi ratsastajaltaan voimakasta vahvistusta etenkin korkeampien esteiden ylittämiseen, vaikka askeleet osuivatkin hyvin kohdalleen. Miellyttämishalua siltä löytyi selvästi ja Nickyn antaessa kannustavia apuja alkoi ylitykset mennä koko ajan varmemmin. Hurmaava tamma sulatti valmentajan sydämen myös hörisemällä sydäntä lämmittävästi minunkin suuntaani valmennuksen loputtua.
29.-31.07.2016 Viikonloppuleiri Bromfieldissa, kirjoittanut Nicky
29.07.2016
Saapuminen
Matka Bromfieldiin oli ollut yhtä tuskaa. Ranskaan päästyäni Australiasta aloin miettimään, että joskus pähkähulluudestani oli haittaa, mutta ajettuani trailerin Bromfieldin pihaan nousin autosta suu auki. Unohdin murehtimiseni ja pyörin itseni ympäri katsellen lumoutuneena tallin pihaa. Enää minua ei kaduttanut lähteminen, vaan olin aivan haltioissani. Kermana kakun päällä oli myös upeaa puoliveristä taluttava mies, jonka perään teki melkein vislata.
Ratsastustunti
”Shana on selvästi nyt löytänyt uuden kaverin sieltä kentän laidalta.”
Tunti alkoi hyvin, ja Shana kulki niin kuin oli tarkoituskin. Vilkaistessani kentän lähellä ratsastavaan ratsukkoon tajusin ratsastajan olevan se mies, jonka olin saapuessanikin nähnyt. En voinut olla vilkuilematta mieheen päin ja sen takia ratsastukseni hieman kärsi. Vaikka sanotaan, että nainen pystyy keksittymään kahteen asiaan samaan aikaan, se ei ole totta. Mielestäni joku oli sanonut, että mies oli Australiasta, joten minullahan voisi juttu riittää miehen kanssa.
"Shana on selvästi nyt löytänyt uuden kaverin sieltä kentän laidalta", Michal tokaisi.
Katsoin hetken Michalia hämmentyneenä, kunnes tajusin, että olin vahingossa pysäyttänyt Shanan kentän reunalle ja jäänyt tuijottamaan australialaista miestä. Shana hirnahti mahdollisimman kimeällä äänellä ratsukolle, jonka vuoksi mieheltä ei jäänyt huomaamatta, että koomasin häntä. Mies heilautti minulle ystävällisesti kättään, kun minä taas punastellen keräsin ohjat käteeni ja annoin Shanalle pohkeita yrittäen pitää naama peruslukemilla.
Maasto
Tallin pihassa maaston vetäjä Brendan näytti komealta ratsunsa selässä, joka ei millään meinannut lähteä liikkeelle. Oma ratsuni vilkaisi ympärille kerääntyviä ratsukoita ja katsahti minuun ihan kuin sanoakseen: Voi vitsi, kuinka kivoja hevosia. Pääsisinpä mää juttelemaan niille kaikille. Mää rakastan jo noita kaikkia valmiiksi.
Sää oli aurinkoinen ja seura mahtavaa. Ratsuni piti muita hevosia sen parhaina ystävinä, minkä se näytti hirnumalla melkein koko reissun.
Retkeen tuli jännitystä, kun reitillä vastaan tuli Kim Kardashian perheineen. Yhtäkkiä Brendan laskeutui hevosensa selästä alas, pyysi Kimiltä nimikirjoituksen ja otti vielä yhteiskuvan hänen kanssaan. Mietin itsekseni, että olisinpa minäkin tajunnut kuvan Kimin kanssa. Pääsimme jatkamaan matkaa, kun viimein Brendanin hevonen päätti ottaa jalat alleen ja juoksi pienen matkan päähän Kimistä ja hänen perheestään. Joukon perällä ratsastava Jacques huusi Brendanille: "Ei tainnut sun ratsusi olla samaa mieltä Kim Kardashianista". Kaikkia nauratti.
Kimin yhteiskuvan puutteesta huolimatta olin tyytyväinen ainakin, että Shanan lisäksi minäkin olin saanut suuni avattua ja puhuttua muiden ihmisten kanssa - erityisesti Brendanin. Itse retkihän oli kokonaisuudessaan tapahtumarikas, ja Australiassa ei tulisi heti Kardashianin perhe vastaan.
30.07.2016
Uittoreissu
Muiden hevosten kiitäessä veteen jäin Shanan kanssa viimeisten joukkoon, sillä en ollut aivan varma, miten Shana reagoisi veteen. Shana ei pitänyt ajatuksestani lainkaan, sillä se ei halunnut jäädä yksin rantaan ja katsella, kun muut hevoset porskuttelivat kauemmas. Shana heittäytyi jääräpäiseksi ja seurasi muita hevosia. Olihan tamma ennenkin vettä nähnyt, mutta se ei ollut koskaan uinut. Shana jatkoi matkaansa niin kauan kuin sen jalat osuivat pohjaan. Siinä vaiheessa, kun sen pää oli enää näkyvissä, Shana alkoi aprikoimaan, jatkaisiko se matkaa vai kääntyisi rantaan. Rohkeana tamma jatkoi eteenpäin ja alkoi uimaan. Siinä hetkessä olin niin ylpeä tammasta, etten pystynyt lopettamaan sen kehumista. Tamman vesipetous tuli siinä kohtaa ilmi, kun oli tarkoitus palata rantaan ja muutkin hevoset olivat jo siellä, mutta Shana ei halunnut lähteä vielä vedestä. Sain kuitenkin tamman pois vedestä, kun se huomasi, että minäkin olin jättämässä sen, kun lähdin rantaa kohden.
Lounas uittopaikalla
- Magnus halusi vaihtaa paikkaa kanssasi grillikatoksessa istuessanne. Miksi?
Koska Magnusin istumapaikalla oli linnunkakkaa ja snobina hän ei voinut liata ratsastushousujaan, vaikka linnunkakka oli jo kuivunut ja melkein kulunut pois.
31.07.2016
Hevosten valmistelua leirikilpailuihin
Tonkiessani tavaroitani huomasin, että olin pakannut vaatteet vain mukaan itselleni. Minulla oli merenneidon puku mukana ja Shanan oli ollut tarkoitus olla merihevonen, mutta sen puku oli jäänyt Australiaan ja sitä ei pikapostillakaan saisi kuljetettua tänne ajoissa. Istuessani sängylläni tajusin, että minulla oli sininen lakana. Lakana kainalossa palasin tallille ja leikkasin siihen Shanalle silmän ja reiät. Metsästä keräsin kaiken mahdollisen, minkä vain löysin. Kiinnitin lakanaan kukkia, oksia, lehtiä, käpyjä ja kaikkea muuta, mitä metsässä oli osunut käteeni. Lopputulos näytti aika tyydyttävältä - minä pukeutuneena merenneidoksi, Shana puettuna siniseen lakanaan, johon on kiinnitetty metsän antimia. Lakana ylttyi Shanaa mahaan asti, joten tamman pieni osa mahasta ja jalat olivat kuin merenpohjaa.
Leirin vetäjän, Danielle Laineen, kommentti: "Shana ihastutti sosiaalisella luonteellaan, jota toit myös uskollisesti esiin vastauksissasi. Versiosi maastoretkestä oli oikein omaperäinen ja sujuva, propsit mielikuvituksen käytöstä. Hienoa, että tallin henkilökunta jätti omanlaisensa vaikutuksen sinuun ja ilmeisesti myös ratsuusi!"
10.04.2016 Villit tarinakoulukilpailut Runorannassa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Ette pärjänneet luokassa kovin hyvin sillä olit nukkunut edellisenä yönä huonosti. Kun äitisi soittaa ja haluaa kuulla suorituksestanne, olet edelleen pökkelöllä päällä. Kerro suorituksestanne käyttäen sanoja virsikirja, purppura, kurkkupastilli, virkkuukoukku ja merihevonen. Sanoja saa taivuttaa ja niitä saa käyttää haluamassaan järjestyksessä.
”Ciao, mamma! Meidän suoritus meni virsikirjan (penkin) alle, kun nukuin viime yönä huonosti. Shana oli hyvällä päällä, mutta minä hätiköin hieman radalla ja meinasin nukahtaa sen selkään. Onneksi merihevonen (Lauren) huudahti minulle radan reunalta, ja hätkähdin hereille. Olin jo ohjannut vahingossa Shanan pois kentältä, ja tuomarit meinasivat hylätä meidät. Virkkuukoukut (laukanvaihdot) eivät sujuneet, ja kiisimme ympäri kenttää liian reippaassa vauhdissa. Shana oli hieman hämillään töppäyksistäni, ja yritin ryhdistäytyä radan kanssa keskittyen suoritukseen, mutta minun purppurani (aivoni) olivat täynnä tyhjyyttä, ja tajusin, että olin unohtanut koko radan. Yritin muistaa vielä, miten kurkkupastilli (rata) meni, mutta en onnistunut muistamaan. Lopulta meidät todella hylättiin, ja jouduimme poistumaan kentältä. Se oli niin nöyryyttävää!”
09.04.2016 Kohtalo pelissä, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Shana hörähti minulle hiljaa, kun hain sen tarhasta ja laitoin kuntoon. Shana oli top viidessä Cramptonin lempihevoslistallani. Shana pyöriskeli minun yrittäessä hoitaa sitä, mutta kavioiden putsaus onnistui uskomattoman kivuttomasti. Shana oli helppo varustaa, ja pian istuinkin sen selässä matkana Cramptonin suuret niityt. Huikkasin Tristalle, että lähtisin Shanan kanssa maastoon ja minulla saattaisi mennä tovi.
Shana totteli pienintäkin merkkiäni ja se kulki kaula kaarella kuin GP-kouluratsu maailman mestaruuskouluratsastuskilpailuissa. Annoin tammalle hieman pohkeita ja se nosti ravin. Tamman ravi tuntui siltä kuin se olisi leijunut maan yläpuolella. Kivuttuamme mäen ylös annoin Shanalle lisää pohkeita ja se nosti keinuvan laukan. Tuuli vain humisi korvissa ja kiisimme mäkeä alas. Poikkesimme maastoesteradan läpi ja hypimme parin helpon näköisen esteen yli. Sen Nicky olisi halunnut nähdä, sillä minä olin vannoutunut westernratsastaja.
Palatessamme takaisin Cramptonia kohti huomasin niityllä seisovan Nickyn ja Williksen. Annoin Shanalle pohkeita ja laukkasimme heidän luokseen. Nickyn katseesta jo huomasin, että jokin oli vinossa. Uskoin sen liittyvän Rickiin, sillä kaksikolla oli ollut viimeaikoina mennyt aika huonosti. Laskeuduin Shanan selästä ja talutin sen Williksen vierelle. Kysyin, oliko naisella kaikki hyvin, vaikka jo valmiiksi tiesin, ettei ollut. Nicky yritti valehdella minulle, mutta nauroin vain hänelle. Nickyn alkaessa itkemään uudestaan autoin Nickyn alas Williksen selästä ja kaappasin hänet. Tunteeni eivät olleet ikinä sammuneet naista kohtaan. Olin syksyllä ymmärtänyt, että tunteeni eivät olleet vain tunteita parasta ystävää kohtaan, vaan minä rakastin häntä. Olin kertonut sen Nickylle, mutta se oli tullut liian myöhään, sillä olin silloin lähdössä töihin Port Augustaan ja Nickyllä ja Rickillä alkoi olla silmäpeliä.
”Rickillä on toinen. Tai onhan meillä aina ollut hieman hankalaa, mutta se tuli niin äkkiä. Ja sit se on aina epäilemässä meitä”, Nicky selitti minulle.
”Ei Rick koskaan ollut sun tyyppiäsi. Teidän lapsetkin olisi ollut australialaisitalialaisranskalaisia”, virnistin Nickylle yrittäen piristää häntä.
”Sää oot ihan tyhmä”, Nicky naurahti ja katsoi minua silmiin.
Siinä kohdassa en enää kestänyt ja kumarruin naista kohti pitäen kättäni hänen poskellaan. Sydämeni oli pakahtua, kun Nicky kumartui minua kohden, ja huulemme kohtasivat. Kiedoin käteni tiukasti hänen ympärilleen ja ajattelin, että en enää ikinä päästäisi naista karkuun.
”Mää rakastan sua”, totesin Nickylle meidän päästäessämme irti toisistamme.
”Sää et ois saanu ikinä lähtee Port Augustaa”, Nicky hymyili minulle ja painoi huulensa huulilleni uudestaan.
11.12.2015 Villit tarinaestekilpailut Jukolassa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Harjoituskilpailujen teemaan kuului myös olennaisesti jouluinen varustus. Kuvaile yhdellä lauseella tai vaihtoehtoisesti pienellä runolla kisavarustustanne. Tonttulakkihan on aivan ehdoton, vai onko?
Shanalla oli joulunpunainen satulahuopa, otsapanta sekä pintelit ja ratsastajalla oli päällään kisapuku, mutta naamaa koristi joulupukin parta ja päässä oli tonttulakki.
Olin ilmoittanut Shanan ja Lucaksen Jukolaan estekilpailuihin. Minulla oli ollut jo niin suurta tuuria mukana, että olin unohtanut Lucaksen satulan kotiin. Shanan luokassa oli tarkoitus puea ja onneksi minä olinkin muistanut ottaa kaiken tarpeellisen mukaan, jotka kuuluivat rekvisiittaan. Olin ostanut Shanalle aivan tätä varten uuden, joulunpunaisen satulahuovan. Otsapanta löytyi omasta takaa, kun se oli tullut ostettua joltain hevosmessuilta mukaan kotiin tuliaisiksi. Punaiset pintelit olivat taas Shanan äidin, Sachan, peruja ja tamma lainasikin hienoja pinteleitään oikein mielellään rakkaalle tyttärelleen. Siitä ei voinut olla varma, kuinka mielellään se oikeasti niitä lainasi. Tuskin Sacha ajatteli tai tajusi asiasta yhtään mitään. Minulla oli taas päälläni rakas, kunnon kisapukuni, naamassa roikkui joulupukin parta ja kypärän päälle oli vedetty tonttulakki.
Rata sujui meiltä muuten ongelmitta, mutta joulupukin parta ei pysynyt paikoillaan ja se roikkui naamalleni estäen näkökenttäni. Rataa mentiikin hetki niin miten Shanaa huvitti. Tuomari oli onneksi joulumielellä ja kiltti, että antoi meidän jatkaa rataa vielä hylkäämättä suoritusta ja sijoittauduimme tamman kanssa viidenneksi, mikä ei ollut hullummin.
19.10.2015 "Sääkin olit vasta pikkuvarsa", kirjoittanut Nicky
Shana oli minun pikkuiseni. Tulisi aina olemaan. Äsken oli vasta pikkuvarsa, joka hörisi kuin mikäkin ja söpöin otus. Sitten se oli kasvanut 2-vuotiaaksi kauhukakaraksi, joka oli repäissyt II-palkinnot varsa-arvioinnista ja estevarsojen laatuarvostelusta. Nyt tammalla olikin jo yksi estekilpailuista sijoitus ja se oli pyörähtänyt pari kertaa mätsäreissä. Tammalla oli vielä hieman ratsastuskoulutus kesken. Ei sillä loppujen lopuksi ollut ikää kuin vain 3 vuotta. Paljon oli vielä edessä ja mitä siitäkin tammasta vielä tulisi.
Katsoin, kuinka se repi heinää laitumella Madden vieressä ja nautti taivaalta porottavasta auringosta. Tamma tunsi kai katseeni, sillä se käänsi päänsä minua kohden ja lähti verkkaisesti kävellen luokseni. Vauhti kiihtyi pikkuhiljaa laukkaan, ja tummanrautias tamma seisoi edessäni. Se painoi päänsä syliini aidan toiselle puolelle ja hieman haisteli taskujani herkkujen toivossa.
"Vaikket ookkaan enää pikkuvarsa, niin muistat vanhat temput", nauroin tammalle.
25.08.2015 Shana estevarsojen laatuarvostelussa, kirjoittanut Nicky
Pitäisi ehkä kysyä, voiko kukaan olla ylpeä hevosestaan, kun se vetäisee palkinnon laatuarvosteluissa. Cramptonin koko porukka oli ylpeä tilan pikkuiltatähdestä. Tamma oli saanut EV-II -palkinnon pisteillä 29. Oli pisteestä kiinni, ettei tamma olisi napannut EV-I -palkintoa, joka ehkä hieman harmitti. Ja jäi mietinnän alle, pitäisikö tamma ilmoittaa uudelleen. Kuitenkin hienosti tamma suoriutui ja se sai pisteet tämän perusteella: rakenne 7p, suku 5p, käytös tilaisuudessa 4p, irtohypytys 3p, liikkeet 5p, lisäpisteet 5p.
12.08.2015 Irtohypytystä Shanan omaan tyyliin, kirjoittanut Nicky
Talutin Shanaa ja Maddea etelälaitumelle, jonka läpi virtasi pieni joki. Etelälaitumen lähellä sijaitsi luonnonäidin tekemä maastoesterata, johon oltiin hieman ihmiskäsilläkin koskettu. Laitumenkin puolella oli pari kaatunutta puuta. Kun päästin tammat irti, Madde meni heti ensimmäisenä syömään. Shana vilkuili minua kiinnostuneena. Kai hieman makupalojen toivossa. Jäin tammojen kanssa laitumelle hetkeksi ja suunnistin kaatuneita puita kohti. Olin miettinyt jo pitkään, pitäisikö ne raivata pois vai antaa vain olla. Shanakin huomasi kaatuneet puut ja lähti omin päinsä niitä kohti. Hetken jo pelkäsin, että nuori tamma katkoisi jalkansa, mutta se loikki kevyesti puunrunkojen yli juosten joen kautta takaisin luokseni. Ensin se loikkasi joen yli ja jäi hetkeksi juomaan. Se tuli luokseni hetkeksi rapsuteltavaksi ja palasi joelle loikkien prinsessahyppyjä. Palasin tallille nauraen ja päätäni pudistaen. Odotin innolla, mitä tammasta muovautuisi.
05.08.2015 Hörisee ja pörisee kuin mehiläinen, kirjoittanut Nicky
Vuoden vanha varsa katsoi minua pilke silmäkulmassa. Se vilkaisi emäänsä, joka repi ruohoa tyytyväisenä maasta. Varsa oli Cramptonin toinen kasvatti ja ensimmäinen, joka oli jäänyt kotiin. Minulla oli suuret odotukset varsasta. Se oli äitinsä kaltainen, mutta ei kuitenkaan. Varsassa oli jokin, miten se erosi emästään. Vaikka siitä kaavailtiin estehevosta, varsan askelissa oli erilainen liito kuin emänsä askelissa. Max uskoi, että varsasta tulisi vielä kova kouluhevonen. Hän oli lyönyt Tristan kanssa vetoa siitä, tuliko varsasta este- vai kouluhevonen.
”Vaikka susta ei tuliskaan kilparatsua, sun lapset ja lapsenlapset tulevat riehumaan tällä laitumella – siitä voit olla varma. Ja vaikka susta ei äidiksikään olisi, sää oot mulle tärkeä”, kuiskailin varsalle rapsuttaessani sitä.
Laitumella laidunsivat myös Madde ja Blair varsan ja Sachan lisäksi. Varsa, tai Shanahan, otti jalat alleen ja heitti jonkinlaisen lenkin laitumen ympäri hirnuen samalla, kun se juoksi. Se kävi tökkimässä Maddea ja Blairia ja maistoi itsekin ruohoa sylkien sen jälkeen ulos. Sacha katsoi varsaansa tyynenä ja tuli minun luokseni rapsuteltavaksi.
Max ratsasti yhdellä tallin laukkahevosista, Rockilla, laitumen ohi. Shana innostui uudesta kaverista ja juoksi Rockin ja Maxin rinnalla höristen uudelle kaverille. Rock vain mulkaisi varsaa sivusyrjällä kävellen eteenpäin. Max höpisi varsalle jotain ja Shana jäi hirnumaan kavereidensa perään, kun he katosivat näkyvistä. Varsa palasi minun luokseni rapsuteltavaksi. Shanaa oli vaikea olla rakastamatta. Tamman suklainen väri ja nappisilmät. Sen ei tarvinnut kuin katsoa minua, niin olin sulaa vahaa sen edessä.
”Mitäköhän kaikkea vielä keksit?” nauroin Shanalle poistuessani laitumelta.
Varsa jäi hörisemään perääni, joka sulatti uudestaan sydämeni.
Tehtävänanto: Kirjoita jouluinen satu! Kerro hevosestasi satu pikkusiskollesi tai lapsellesi. Vuoropuhelua saa käyttää vapaasti sadun kerronnan ohessa.
"Olipa kerran suloinen tamma, nimeltä Shana, joka eleli Australiassa Cramptonin tilalla...", aloitin tarinankerronnan, ja isän naisystävän lapsi, Miley, kuunteli minua valppaana: "Sehän on se sun tila ja Shana on se iso tumma hevonen, joka aina hirnuu mulle."
"Niin on, niin on, mutta kuuntelepa nyt hyvä tarina Shanasta", hymyilin ja jatkoin. "Kun muualla maailmaa kylmeni kelit, Australiassa ne lämpenivät ja siellä kärsittiinkin välillä kuivuudesta. Joulu alkoi olla lähellä ja ajoittain tilalla kärsittiin vesipulasta. Shana oli huolissaan kaikista hevoskavereistaan, eläinkavereista ja ihmisistään ja se halusi taata kaikille mukavan joulun ilman huolehtimista vedestä. No, Shana päätti lähteä pyytämään apua jou..."
"Mää tiedän keneltä! Joulupukilta!" Miley huudahti.
"Niimpä, mutta sun pitää laittaa silmät kiinni, niin kerron sulle tarinan loppuun", virnistin tytölle. "Shana päätti lähteä pyytämään apua joulupukilta. Shana oli kuitenkin ihan hukassa, sillä joulupukkihan asuu toisella puolella maailmaa, Suomessa, Korvatunturilla. Ensin Shana suunnitteli lähtevänsä lentokoneella, mutta se suunnitelma oli liian monimutkainen. Eräänä päivänä Shana törmäsi sarvipäiseen otukseen, jonka jalka oli kipeä. Ylisosiaalisena olentona Shana ei jätä ketään pulaan, joten se auttaa otusta, johon se törmäsi."
"Törmäsikö se siihen?" Miley kysyi hämmentyneenä.
"Tapasi, huomasi matkan varrella...", selitin tytölle. "Shana auttoi tapaamaansa otusta hoitamaan sen jalan kuntoon. Kun he esittäytyivät toisilleen, sarvipäinen otus kertoi, että se oli Petteri Punakuono, joulupukin poro. Shana totesi Petterille, että se auttaisi sen kotiin, sillä Shanallakin oli asiaa pukille."
"Wou, onko pukilla oikeasti poroja?!" Miley katsoi minua silmät suurina.
"Tottakai", naurahdin. "Shana ja Petteri tekivät jo suunnitelmaa matkalleen, mutta eräänä päivänä tontut löysivät Petterin, jota ne olivat etsineet ympäri maailmaa. Petteri lupasi viedä Shanan viestin joulupukille vesipulaan liittyen, joten Shanan ei tarvinnut matkustaa toiselle puolelle maailmaa."
"Siihenkö se loppui?" Miley kysyi pettyneenä.
"Ei, ei. Joulupäivänä, kun Shana heräsi, Cramptonissa oli paljon vettä kaikkialla. Lana sai tehtyä jokapäiväisen mutakylpynsä, Bosco sai juoda vettä niin paljon kuin vain jaksoi ja Silas juoksenteli ympäri pihaa päästäen muita hevosia vapaaksi. Joulupukki oli jättänyt Shanalle viestin, jossa luki...", lauseeni jäi kesken, kun huomasin, että Miley oli nukahtanut.
Tuomarin kommentti: "Minä sitten rakastan lukea tällaisia satuja. Tämä satu lipui helposti voittoon! Pienen lapsen uteliaisuus tuli tarinassa hienosti esille."
30.07.2016 Estevalmennus, valmentaja Jacques Rousseau (cihara)
Shana hirnahteli kimeästi kentän toisessa päässä lämmitteleville ratsukoille, kun oli Nickyn ja sen vuoro tulla esteiden pariin harjoittelemaan lähestymisiä. Nickyllä oli täysi työ pitää sosiaalinen tammansa keskittyneenä tämän selvästi kaivatessa takaisin muiden ratsukoiden sekaan pyörimään. Askelpituudet osuivat kuitenkin hienosti kohdalleen maapuomeilla aloitettaessa ja pääsimme nostamaan esteitä nopeasti. Nicky hallitsi tamman laukkaa keveästi ja ratsukon koulutausta näkyi selvästi tasaisella työskentelyssä. Itse esteitä Shana kuitenkin tuntui katselevan hieman epäluuloisesti ja jopa kielsikin pari kertaa esteiden noustessa. Tamma vaati selvästi ratsastajaltaan voimakasta vahvistusta etenkin korkeampien esteiden ylittämiseen, vaikka askeleet osuivatkin hyvin kohdalleen. Miellyttämishalua siltä löytyi selvästi ja Nickyn antaessa kannustavia apuja alkoi ylitykset mennä koko ajan varmemmin. Hurmaava tamma sulatti valmentajan sydämen myös hörisemällä sydäntä lämmittävästi minunkin suuntaani valmennuksen loputtua.
29.-31.07.2016 Viikonloppuleiri Bromfieldissa, kirjoittanut Nicky
29.07.2016
Saapuminen
Matka Bromfieldiin oli ollut yhtä tuskaa. Ranskaan päästyäni Australiasta aloin miettimään, että joskus pähkähulluudestani oli haittaa, mutta ajettuani trailerin Bromfieldin pihaan nousin autosta suu auki. Unohdin murehtimiseni ja pyörin itseni ympäri katsellen lumoutuneena tallin pihaa. Enää minua ei kaduttanut lähteminen, vaan olin aivan haltioissani. Kermana kakun päällä oli myös upeaa puoliveristä taluttava mies, jonka perään teki melkein vislata.
Ratsastustunti
”Shana on selvästi nyt löytänyt uuden kaverin sieltä kentän laidalta.”
Tunti alkoi hyvin, ja Shana kulki niin kuin oli tarkoituskin. Vilkaistessani kentän lähellä ratsastavaan ratsukkoon tajusin ratsastajan olevan se mies, jonka olin saapuessanikin nähnyt. En voinut olla vilkuilematta mieheen päin ja sen takia ratsastukseni hieman kärsi. Vaikka sanotaan, että nainen pystyy keksittymään kahteen asiaan samaan aikaan, se ei ole totta. Mielestäni joku oli sanonut, että mies oli Australiasta, joten minullahan voisi juttu riittää miehen kanssa.
"Shana on selvästi nyt löytänyt uuden kaverin sieltä kentän laidalta", Michal tokaisi.
Katsoin hetken Michalia hämmentyneenä, kunnes tajusin, että olin vahingossa pysäyttänyt Shanan kentän reunalle ja jäänyt tuijottamaan australialaista miestä. Shana hirnahti mahdollisimman kimeällä äänellä ratsukolle, jonka vuoksi mieheltä ei jäänyt huomaamatta, että koomasin häntä. Mies heilautti minulle ystävällisesti kättään, kun minä taas punastellen keräsin ohjat käteeni ja annoin Shanalle pohkeita yrittäen pitää naama peruslukemilla.
Maasto
Tallin pihassa maaston vetäjä Brendan näytti komealta ratsunsa selässä, joka ei millään meinannut lähteä liikkeelle. Oma ratsuni vilkaisi ympärille kerääntyviä ratsukoita ja katsahti minuun ihan kuin sanoakseen: Voi vitsi, kuinka kivoja hevosia. Pääsisinpä mää juttelemaan niille kaikille. Mää rakastan jo noita kaikkia valmiiksi.
Sää oli aurinkoinen ja seura mahtavaa. Ratsuni piti muita hevosia sen parhaina ystävinä, minkä se näytti hirnumalla melkein koko reissun.
Retkeen tuli jännitystä, kun reitillä vastaan tuli Kim Kardashian perheineen. Yhtäkkiä Brendan laskeutui hevosensa selästä alas, pyysi Kimiltä nimikirjoituksen ja otti vielä yhteiskuvan hänen kanssaan. Mietin itsekseni, että olisinpa minäkin tajunnut kuvan Kimin kanssa. Pääsimme jatkamaan matkaa, kun viimein Brendanin hevonen päätti ottaa jalat alleen ja juoksi pienen matkan päähän Kimistä ja hänen perheestään. Joukon perällä ratsastava Jacques huusi Brendanille: "Ei tainnut sun ratsusi olla samaa mieltä Kim Kardashianista". Kaikkia nauratti.
Kimin yhteiskuvan puutteesta huolimatta olin tyytyväinen ainakin, että Shanan lisäksi minäkin olin saanut suuni avattua ja puhuttua muiden ihmisten kanssa - erityisesti Brendanin. Itse retkihän oli kokonaisuudessaan tapahtumarikas, ja Australiassa ei tulisi heti Kardashianin perhe vastaan.
30.07.2016
Uittoreissu
Muiden hevosten kiitäessä veteen jäin Shanan kanssa viimeisten joukkoon, sillä en ollut aivan varma, miten Shana reagoisi veteen. Shana ei pitänyt ajatuksestani lainkaan, sillä se ei halunnut jäädä yksin rantaan ja katsella, kun muut hevoset porskuttelivat kauemmas. Shana heittäytyi jääräpäiseksi ja seurasi muita hevosia. Olihan tamma ennenkin vettä nähnyt, mutta se ei ollut koskaan uinut. Shana jatkoi matkaansa niin kauan kuin sen jalat osuivat pohjaan. Siinä vaiheessa, kun sen pää oli enää näkyvissä, Shana alkoi aprikoimaan, jatkaisiko se matkaa vai kääntyisi rantaan. Rohkeana tamma jatkoi eteenpäin ja alkoi uimaan. Siinä hetkessä olin niin ylpeä tammasta, etten pystynyt lopettamaan sen kehumista. Tamman vesipetous tuli siinä kohtaa ilmi, kun oli tarkoitus palata rantaan ja muutkin hevoset olivat jo siellä, mutta Shana ei halunnut lähteä vielä vedestä. Sain kuitenkin tamman pois vedestä, kun se huomasi, että minäkin olin jättämässä sen, kun lähdin rantaa kohden.
Lounas uittopaikalla
- Magnus halusi vaihtaa paikkaa kanssasi grillikatoksessa istuessanne. Miksi?
Koska Magnusin istumapaikalla oli linnunkakkaa ja snobina hän ei voinut liata ratsastushousujaan, vaikka linnunkakka oli jo kuivunut ja melkein kulunut pois.
31.07.2016
Hevosten valmistelua leirikilpailuihin
Tonkiessani tavaroitani huomasin, että olin pakannut vaatteet vain mukaan itselleni. Minulla oli merenneidon puku mukana ja Shanan oli ollut tarkoitus olla merihevonen, mutta sen puku oli jäänyt Australiaan ja sitä ei pikapostillakaan saisi kuljetettua tänne ajoissa. Istuessani sängylläni tajusin, että minulla oli sininen lakana. Lakana kainalossa palasin tallille ja leikkasin siihen Shanalle silmän ja reiät. Metsästä keräsin kaiken mahdollisen, minkä vain löysin. Kiinnitin lakanaan kukkia, oksia, lehtiä, käpyjä ja kaikkea muuta, mitä metsässä oli osunut käteeni. Lopputulos näytti aika tyydyttävältä - minä pukeutuneena merenneidoksi, Shana puettuna siniseen lakanaan, johon on kiinnitetty metsän antimia. Lakana ylttyi Shanaa mahaan asti, joten tamman pieni osa mahasta ja jalat olivat kuin merenpohjaa.
Leirin vetäjän, Danielle Laineen, kommentti: "Shana ihastutti sosiaalisella luonteellaan, jota toit myös uskollisesti esiin vastauksissasi. Versiosi maastoretkestä oli oikein omaperäinen ja sujuva, propsit mielikuvituksen käytöstä. Hienoa, että tallin henkilökunta jätti omanlaisensa vaikutuksen sinuun ja ilmeisesti myös ratsuusi!"
10.04.2016 Villit tarinakoulukilpailut Runorannassa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Ette pärjänneet luokassa kovin hyvin sillä olit nukkunut edellisenä yönä huonosti. Kun äitisi soittaa ja haluaa kuulla suorituksestanne, olet edelleen pökkelöllä päällä. Kerro suorituksestanne käyttäen sanoja virsikirja, purppura, kurkkupastilli, virkkuukoukku ja merihevonen. Sanoja saa taivuttaa ja niitä saa käyttää haluamassaan järjestyksessä.
”Ciao, mamma! Meidän suoritus meni virsikirjan (penkin) alle, kun nukuin viime yönä huonosti. Shana oli hyvällä päällä, mutta minä hätiköin hieman radalla ja meinasin nukahtaa sen selkään. Onneksi merihevonen (Lauren) huudahti minulle radan reunalta, ja hätkähdin hereille. Olin jo ohjannut vahingossa Shanan pois kentältä, ja tuomarit meinasivat hylätä meidät. Virkkuukoukut (laukanvaihdot) eivät sujuneet, ja kiisimme ympäri kenttää liian reippaassa vauhdissa. Shana oli hieman hämillään töppäyksistäni, ja yritin ryhdistäytyä radan kanssa keskittyen suoritukseen, mutta minun purppurani (aivoni) olivat täynnä tyhjyyttä, ja tajusin, että olin unohtanut koko radan. Yritin muistaa vielä, miten kurkkupastilli (rata) meni, mutta en onnistunut muistamaan. Lopulta meidät todella hylättiin, ja jouduimme poistumaan kentältä. Se oli niin nöyryyttävää!”
09.04.2016 Kohtalo pelissä, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Shana hörähti minulle hiljaa, kun hain sen tarhasta ja laitoin kuntoon. Shana oli top viidessä Cramptonin lempihevoslistallani. Shana pyöriskeli minun yrittäessä hoitaa sitä, mutta kavioiden putsaus onnistui uskomattoman kivuttomasti. Shana oli helppo varustaa, ja pian istuinkin sen selässä matkana Cramptonin suuret niityt. Huikkasin Tristalle, että lähtisin Shanan kanssa maastoon ja minulla saattaisi mennä tovi.
Shana totteli pienintäkin merkkiäni ja se kulki kaula kaarella kuin GP-kouluratsu maailman mestaruuskouluratsastuskilpailuissa. Annoin tammalle hieman pohkeita ja se nosti ravin. Tamman ravi tuntui siltä kuin se olisi leijunut maan yläpuolella. Kivuttuamme mäen ylös annoin Shanalle lisää pohkeita ja se nosti keinuvan laukan. Tuuli vain humisi korvissa ja kiisimme mäkeä alas. Poikkesimme maastoesteradan läpi ja hypimme parin helpon näköisen esteen yli. Sen Nicky olisi halunnut nähdä, sillä minä olin vannoutunut westernratsastaja.
Palatessamme takaisin Cramptonia kohti huomasin niityllä seisovan Nickyn ja Williksen. Annoin Shanalle pohkeita ja laukkasimme heidän luokseen. Nickyn katseesta jo huomasin, että jokin oli vinossa. Uskoin sen liittyvän Rickiin, sillä kaksikolla oli ollut viimeaikoina mennyt aika huonosti. Laskeuduin Shanan selästä ja talutin sen Williksen vierelle. Kysyin, oliko naisella kaikki hyvin, vaikka jo valmiiksi tiesin, ettei ollut. Nicky yritti valehdella minulle, mutta nauroin vain hänelle. Nickyn alkaessa itkemään uudestaan autoin Nickyn alas Williksen selästä ja kaappasin hänet. Tunteeni eivät olleet ikinä sammuneet naista kohtaan. Olin syksyllä ymmärtänyt, että tunteeni eivät olleet vain tunteita parasta ystävää kohtaan, vaan minä rakastin häntä. Olin kertonut sen Nickylle, mutta se oli tullut liian myöhään, sillä olin silloin lähdössä töihin Port Augustaan ja Nickyllä ja Rickillä alkoi olla silmäpeliä.
”Rickillä on toinen. Tai onhan meillä aina ollut hieman hankalaa, mutta se tuli niin äkkiä. Ja sit se on aina epäilemässä meitä”, Nicky selitti minulle.
”Ei Rick koskaan ollut sun tyyppiäsi. Teidän lapsetkin olisi ollut australialaisitalialaisranskalaisia”, virnistin Nickylle yrittäen piristää häntä.
”Sää oot ihan tyhmä”, Nicky naurahti ja katsoi minua silmiin.
Siinä kohdassa en enää kestänyt ja kumarruin naista kohti pitäen kättäni hänen poskellaan. Sydämeni oli pakahtua, kun Nicky kumartui minua kohden, ja huulemme kohtasivat. Kiedoin käteni tiukasti hänen ympärilleen ja ajattelin, että en enää ikinä päästäisi naista karkuun.
”Mää rakastan sua”, totesin Nickylle meidän päästäessämme irti toisistamme.
”Sää et ois saanu ikinä lähtee Port Augustaa”, Nicky hymyili minulle ja painoi huulensa huulilleni uudestaan.
11.12.2015 Villit tarinaestekilpailut Jukolassa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Harjoituskilpailujen teemaan kuului myös olennaisesti jouluinen varustus. Kuvaile yhdellä lauseella tai vaihtoehtoisesti pienellä runolla kisavarustustanne. Tonttulakkihan on aivan ehdoton, vai onko?
Shanalla oli joulunpunainen satulahuopa, otsapanta sekä pintelit ja ratsastajalla oli päällään kisapuku, mutta naamaa koristi joulupukin parta ja päässä oli tonttulakki.
Olin ilmoittanut Shanan ja Lucaksen Jukolaan estekilpailuihin. Minulla oli ollut jo niin suurta tuuria mukana, että olin unohtanut Lucaksen satulan kotiin. Shanan luokassa oli tarkoitus puea ja onneksi minä olinkin muistanut ottaa kaiken tarpeellisen mukaan, jotka kuuluivat rekvisiittaan. Olin ostanut Shanalle aivan tätä varten uuden, joulunpunaisen satulahuovan. Otsapanta löytyi omasta takaa, kun se oli tullut ostettua joltain hevosmessuilta mukaan kotiin tuliaisiksi. Punaiset pintelit olivat taas Shanan äidin, Sachan, peruja ja tamma lainasikin hienoja pinteleitään oikein mielellään rakkaalle tyttärelleen. Siitä ei voinut olla varma, kuinka mielellään se oikeasti niitä lainasi. Tuskin Sacha ajatteli tai tajusi asiasta yhtään mitään. Minulla oli taas päälläni rakas, kunnon kisapukuni, naamassa roikkui joulupukin parta ja kypärän päälle oli vedetty tonttulakki.
Rata sujui meiltä muuten ongelmitta, mutta joulupukin parta ei pysynyt paikoillaan ja se roikkui naamalleni estäen näkökenttäni. Rataa mentiikin hetki niin miten Shanaa huvitti. Tuomari oli onneksi joulumielellä ja kiltti, että antoi meidän jatkaa rataa vielä hylkäämättä suoritusta ja sijoittauduimme tamman kanssa viidenneksi, mikä ei ollut hullummin.
19.10.2015 "Sääkin olit vasta pikkuvarsa", kirjoittanut Nicky
Shana oli minun pikkuiseni. Tulisi aina olemaan. Äsken oli vasta pikkuvarsa, joka hörisi kuin mikäkin ja söpöin otus. Sitten se oli kasvanut 2-vuotiaaksi kauhukakaraksi, joka oli repäissyt II-palkinnot varsa-arvioinnista ja estevarsojen laatuarvostelusta. Nyt tammalla olikin jo yksi estekilpailuista sijoitus ja se oli pyörähtänyt pari kertaa mätsäreissä. Tammalla oli vielä hieman ratsastuskoulutus kesken. Ei sillä loppujen lopuksi ollut ikää kuin vain 3 vuotta. Paljon oli vielä edessä ja mitä siitäkin tammasta vielä tulisi.
Katsoin, kuinka se repi heinää laitumella Madden vieressä ja nautti taivaalta porottavasta auringosta. Tamma tunsi kai katseeni, sillä se käänsi päänsä minua kohden ja lähti verkkaisesti kävellen luokseni. Vauhti kiihtyi pikkuhiljaa laukkaan, ja tummanrautias tamma seisoi edessäni. Se painoi päänsä syliini aidan toiselle puolelle ja hieman haisteli taskujani herkkujen toivossa.
"Vaikket ookkaan enää pikkuvarsa, niin muistat vanhat temput", nauroin tammalle.
25.08.2015 Shana estevarsojen laatuarvostelussa, kirjoittanut Nicky
Pitäisi ehkä kysyä, voiko kukaan olla ylpeä hevosestaan, kun se vetäisee palkinnon laatuarvosteluissa. Cramptonin koko porukka oli ylpeä tilan pikkuiltatähdestä. Tamma oli saanut EV-II -palkinnon pisteillä 29. Oli pisteestä kiinni, ettei tamma olisi napannut EV-I -palkintoa, joka ehkä hieman harmitti. Ja jäi mietinnän alle, pitäisikö tamma ilmoittaa uudelleen. Kuitenkin hienosti tamma suoriutui ja se sai pisteet tämän perusteella: rakenne 7p, suku 5p, käytös tilaisuudessa 4p, irtohypytys 3p, liikkeet 5p, lisäpisteet 5p.
12.08.2015 Irtohypytystä Shanan omaan tyyliin, kirjoittanut Nicky
Talutin Shanaa ja Maddea etelälaitumelle, jonka läpi virtasi pieni joki. Etelälaitumen lähellä sijaitsi luonnonäidin tekemä maastoesterata, johon oltiin hieman ihmiskäsilläkin koskettu. Laitumenkin puolella oli pari kaatunutta puuta. Kun päästin tammat irti, Madde meni heti ensimmäisenä syömään. Shana vilkuili minua kiinnostuneena. Kai hieman makupalojen toivossa. Jäin tammojen kanssa laitumelle hetkeksi ja suunnistin kaatuneita puita kohti. Olin miettinyt jo pitkään, pitäisikö ne raivata pois vai antaa vain olla. Shanakin huomasi kaatuneet puut ja lähti omin päinsä niitä kohti. Hetken jo pelkäsin, että nuori tamma katkoisi jalkansa, mutta se loikki kevyesti puunrunkojen yli juosten joen kautta takaisin luokseni. Ensin se loikkasi joen yli ja jäi hetkeksi juomaan. Se tuli luokseni hetkeksi rapsuteltavaksi ja palasi joelle loikkien prinsessahyppyjä. Palasin tallille nauraen ja päätäni pudistaen. Odotin innolla, mitä tammasta muovautuisi.
05.08.2015 Hörisee ja pörisee kuin mehiläinen, kirjoittanut Nicky
Vuoden vanha varsa katsoi minua pilke silmäkulmassa. Se vilkaisi emäänsä, joka repi ruohoa tyytyväisenä maasta. Varsa oli Cramptonin toinen kasvatti ja ensimmäinen, joka oli jäänyt kotiin. Minulla oli suuret odotukset varsasta. Se oli äitinsä kaltainen, mutta ei kuitenkaan. Varsassa oli jokin, miten se erosi emästään. Vaikka siitä kaavailtiin estehevosta, varsan askelissa oli erilainen liito kuin emänsä askelissa. Max uskoi, että varsasta tulisi vielä kova kouluhevonen. Hän oli lyönyt Tristan kanssa vetoa siitä, tuliko varsasta este- vai kouluhevonen.
”Vaikka susta ei tuliskaan kilparatsua, sun lapset ja lapsenlapset tulevat riehumaan tällä laitumella – siitä voit olla varma. Ja vaikka susta ei äidiksikään olisi, sää oot mulle tärkeä”, kuiskailin varsalle rapsuttaessani sitä.
Laitumella laidunsivat myös Madde ja Blair varsan ja Sachan lisäksi. Varsa, tai Shanahan, otti jalat alleen ja heitti jonkinlaisen lenkin laitumen ympäri hirnuen samalla, kun se juoksi. Se kävi tökkimässä Maddea ja Blairia ja maistoi itsekin ruohoa sylkien sen jälkeen ulos. Sacha katsoi varsaansa tyynenä ja tuli minun luokseni rapsuteltavaksi.
Max ratsasti yhdellä tallin laukkahevosista, Rockilla, laitumen ohi. Shana innostui uudesta kaverista ja juoksi Rockin ja Maxin rinnalla höristen uudelle kaverille. Rock vain mulkaisi varsaa sivusyrjällä kävellen eteenpäin. Max höpisi varsalle jotain ja Shana jäi hirnumaan kavereidensa perään, kun he katosivat näkyvistä. Varsa palasi minun luokseni rapsuteltavaksi. Shanaa oli vaikea olla rakastamatta. Tamman suklainen väri ja nappisilmät. Sen ei tarvinnut kuin katsoa minua, niin olin sulaa vahaa sen edessä.
”Mitäköhän kaikkea vielä keksit?” nauroin Shanalle poistuessani laitumelta.
Varsa jäi hörisemään perääni, joka sulatti uudestaan sydämeni.