Muistoissamme
19.02.2014 - 02.04.2018
19.02.2014 - 02.04.2018
(c) flickr: Linda Hartman. (CC BY-NC 2.0)
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
Perustietoa
nimi Mackenzie S, Madde
rotu, sukupuoli Australianhevonen, tamma
syntynyt, ikä 19.02.2014, 16v
säkäkorkeus, väri 155cm, tummanruunikko
painotus western riding, reined cow horse (western, matka)
rekisterinumero VH15-115-0006
omistaja Nicky VRL-14087
kasvattaja Lily Sommer, Australia
rotu, sukupuoli Australianhevonen, tamma
syntynyt, ikä 19.02.2014, 16v
säkäkorkeus, väri 155cm, tummanruunikko
painotus western riding, reined cow horse (western, matka)
rekisterinumero VH15-115-0006
omistaja Nicky VRL-14087
kasvattaja Lily Sommer, Australia
Historiaa
Madde on yksi upeimpia australianhevosia, joita olen tavannut. Se on rauhallinen ja tottelevainen, joka on ratsunakin mukava tamma. Kaikesta huolimatta Madde on vaihtanut kotiansa enemmän kuin kerran.
Se oli muuttanut kasvattajansa, Lily Sommerin, luota ensimmäiseen kotiinsa, jossa kerkesi varttumaan hetken aikaa. Jostakin syystä Madde myytiin eteenpäin, ja halpaan hintaan hetken mielijohteesta perheen isä, Ray, oli ostanut vuotiaan tamman tyttärilleen. Urakka osoittautui kuitenkin mahdottomaksi ja Madde päätyi uudestaan myyntiin. Trevor Almond, joka oli tunnetumpi westernpiireissä, osti tamman tilallensa ja siitä koulutettiinkin "lännenelokuvien hevonen". Tilan liian suuren hevosmäärän ja tiukan rahantilanteen takia Madde joutui uudestaan myyntiin.
Sen kasvattaja, Lily, yritti etsiä kasvattiaan ja pian löysikin lehdestä ilmoituksen, jossa oli westernhevosia myynnissä, ja Madden nimi oli joukossa. Lily osti kasvattinsa takaisin. Madde saikin asua kotitilalle vuoden verran, kunnes minä ilmestyin joukkoon. Olin katselemassa australianhevosia Sommer Farmilla, jos ostaisinkin jotain. Kyselin Lilyltä, olisiko hänellä minulle myydä varsaa, niin Lily viittasi laitumella seisovaan tummanruunikkoon tammaan ja sanoi, että tuolla olisi 6-vuotias tamma, joka kaipaisi loppuelämän kotia.
Ja nykyään Madde seisookin Cramptonin laitumilla ja saa viettää täällä koko loppuelämänsä.
Se oli muuttanut kasvattajansa, Lily Sommerin, luota ensimmäiseen kotiinsa, jossa kerkesi varttumaan hetken aikaa. Jostakin syystä Madde myytiin eteenpäin, ja halpaan hintaan hetken mielijohteesta perheen isä, Ray, oli ostanut vuotiaan tamman tyttärilleen. Urakka osoittautui kuitenkin mahdottomaksi ja Madde päätyi uudestaan myyntiin. Trevor Almond, joka oli tunnetumpi westernpiireissä, osti tamman tilallensa ja siitä koulutettiinkin "lännenelokuvien hevonen". Tilan liian suuren hevosmäärän ja tiukan rahantilanteen takia Madde joutui uudestaan myyntiin.
Sen kasvattaja, Lily, yritti etsiä kasvattiaan ja pian löysikin lehdestä ilmoituksen, jossa oli westernhevosia myynnissä, ja Madden nimi oli joukossa. Lily osti kasvattinsa takaisin. Madde saikin asua kotitilalle vuoden verran, kunnes minä ilmestyin joukkoon. Olin katselemassa australianhevosia Sommer Farmilla, jos ostaisinkin jotain. Kyselin Lilyltä, olisiko hänellä minulle myydä varsaa, niin Lily viittasi laitumella seisovaan tummanruunikkoon tammaan ja sanoi, että tuolla olisi 6-vuotias tamma, joka kaipaisi loppuelämän kotia.
Ja nykyään Madde seisookin Cramptonin laitumilla ja saa viettää täällä koko loppuelämänsä.
Luonnetta
Madde on juuri sellainen hevonen, joita näkee lännenelokuvissa. Kun sen ohjat tiputtaa maahan, se seisoo paikallaan niin kauan, että joku nostaa ohjat. Madde myös käyttäytyy hyvin eikä turhia pyöriskele. Tammalle kelpaa silloin tällöin herkut, mutta yleensä sille riittää vain muutama taputus. Madde myös seuraa taluttajaansa, vaikka se ei olisi kiinni. Madde ei myöskään hätkähdä, vaikka pommi räjähtäisi vieressä - se pysyy lojaalina ihmiselleen, mutta Maddessa on se vika, että se on muutaman ihmisen hevonen ja nämä ihmiset valitsee tarkoin.
Hoitaessa Madde seisoo tyynesti paikallaan eikä sillä ole kiire minnekään. Tamman on päästään hieman arka ja se yrittää ensin väistellä harjaa nostelemalla päätään. Se on helppo valjastaa ja hoitaa. Jos ympärillä on kauhea mekkala, tamma saattaa muuttua hieman levottomaksi ja se haluaisi päästä muiden luo. Myös karja saa tamman katseen kääntymään, jos karjaa kuljetetaan tamman ohi, kun se on hoidettavana. Pitäisihän Madden päästä mukaan!
Ratsastettavana Madde kuuntelee ratsastajaan tarkasti ja sitä voisi kutsua perfektionistiksi, sillä se tekee kaiken tarkasti, mitä se nyt sattuukaan tekemään. Maddella on suuret, pehmeät askeleet, joissa on mukava istua. Maddea ei ole tarkoitettu este- tai kouluhevoseksi - ei sillä, ettei se osaisi esteitä hyppiä tai koulukiemuroita tehdä, vaan itse lajit ei ole tamman mieleen. Madde ei ole pöhkömpi matkaratsu tai tamma sopii myös westerniin sen ketteryyden vuoksi. Karjahevosenakaan tamma ei ole hassumpi. Se keskittyy siihen, mitä karja tekee ja Madde osaa ennakoida karjaa toimien myös ratsastajan kanssa kuin aivot yhdessä. Matkaratsuna Madde on kärsivällinen ja se osaa pitää hyvän tahdin yllä. Madde myös seuraa tarkasti, mihin se astuu ja joskus sen keskittyessä liiankin tarkasti saattaa sen tahti hiipua.
Hoitaessa Madde seisoo tyynesti paikallaan eikä sillä ole kiire minnekään. Tamman on päästään hieman arka ja se yrittää ensin väistellä harjaa nostelemalla päätään. Se on helppo valjastaa ja hoitaa. Jos ympärillä on kauhea mekkala, tamma saattaa muuttua hieman levottomaksi ja se haluaisi päästä muiden luo. Myös karja saa tamman katseen kääntymään, jos karjaa kuljetetaan tamman ohi, kun se on hoidettavana. Pitäisihän Madden päästä mukaan!
Ratsastettavana Madde kuuntelee ratsastajaan tarkasti ja sitä voisi kutsua perfektionistiksi, sillä se tekee kaiken tarkasti, mitä se nyt sattuukaan tekemään. Maddella on suuret, pehmeät askeleet, joissa on mukava istua. Maddea ei ole tarkoitettu este- tai kouluhevoseksi - ei sillä, ettei se osaisi esteitä hyppiä tai koulukiemuroita tehdä, vaan itse lajit ei ole tamman mieleen. Madde ei ole pöhkömpi matkaratsu tai tamma sopii myös westerniin sen ketteryyden vuoksi. Karjahevosenakaan tamma ei ole hassumpi. Se keskittyy siihen, mitä karja tekee ja Madde osaa ennakoida karjaa toimien myös ratsastajan kanssa kuin aivot yhdessä. Matkaratsuna Madde on kärsivällinen ja se osaa pitää hyvän tahdin yllä. Madde myös seuraa tarkasti, mihin se astuu ja joskus sen keskittyessä liiankin tarkasti saattaa sen tahti hiipua.
Sukulaiset
i. Lachlan S evm, austr, prn, 152cm e. Morilla S evm, austr, m, 156cm |
ii. Lionel S
evm, austr, rn, 150cm ie. Tirranna S evm, austr, vrt, 161cm ei. Tippett Harvey evm, austr, m, 154cm ee. Mincarlie S evm, austr, trn, 151cm |
iii. Landon S
iie. Naretha iei. Ryder iee. Dumbo's Tiarni eii. Rileaxon eie. Tippett Wilga eei. Walklate Xavier eee. Walklate Marnia |
Jälkeläiset
30.06.2015 t. Crampton Queanbeyan (i. Gatenby Keegan)
09.08.2015 t. Maylea CRAM (i. Bosco von Tateau)
01.10.2015 t. Crampton Blanasi (i. Cheesley BUD)
18.12.2015 o. Crampton Ashman (i. Allen SD)
30.11.2016 t. Crampton Maisie (i. Curmayen Kimba)
30.06.2015 t. Crampton Queanbeyan (i. Gatenby Keegan)
09.08.2015 t. Maylea CRAM (i. Bosco von Tateau)
01.10.2015 t. Crampton Blanasi (i. Cheesley BUD)
18.12.2015 o. Crampton Ashman (i. Allen SD)
30.11.2016 t. Crampton Maisie (i. Curmayen Kimba)
Kilpailut
Westernjaoksen alaiset sijoitukset
(51 sijoitusta, joista CUP-sijoituksia on 10) WRJ Autumn Champions 2016, Reining 15th WRJ Winter Champions 2017, Reining 3rd WRJ Spring Champions 2017, Halter 6th 31.12.2017 Aldatha Farms - CUP, western trail, 6/36 31.12.2017 Aldatha Farms - CUP, freestyle reining, 5/36 30.04.2017 Riverrock Ranch - CUP, western horsemanship, 3/28 31.03.2017 Riverrock Ranch - CUP, versatile horse, 2/24 30.04.2016 Riverrock Ranch - CUP, halter, 6/40 30.01.2016 Mustang - CUP, western riding, 2/57 30.12.2015 Mustang - CUP, pole bending, 3/16 30.12.2015 Mustang - CUP, western trail, 1/22 20.09.2015 Mustang - CUP, cutting, 2/45 20.08.2015 Mustang - CUP, reined cow horse, 3/23 26.12.2017 Silkes - reining, 6/53 25.12.2017 Silkes - reining, 1/53 03.04.2017 Viisikko - western pleasure, 3/29 03.04.2017 Viisikko - reining, 5/28 27.03.2017 Viisikko - reining, 5/28 26.03.2017 Awareness - reining, 2/26 25.03.2017 Awareness - western pleasure, 4/26 26.05.2016 Viisikko - reining, 1/30 25.05.2016 Viisikko - western riding, 3/30 22.05.2016 Viisikko - freestyle reining, 3/30 02.05.2016 Kultahuisku - western riding, 3/27 13.04.2016 Viisikko - reining, 2/24 11.04.2016 Riverrock Ranch - ranch trail, 2/22 16.03.2016 Eterno - western trail, 3/30 08.03.2016 Riverrock Ranch - ranch trail, 1/29 19.02.2016 Goldoak Farm - western riding, 1/40 17.02.2016 Chinet Ranch - western riding, 5/28 14.02.2016 Riverrock Ranch - halter, 1/29 13.02.2016 Goldoak Farm - western riding, 1/40 11.02.2016 Goldoak Farm - western riding, 5/40 08.02.2016 Eterno - pole bending, 1/28 24.12.2015 Goldoak Farm - pole bending, 5/29 24.12.2015 Goldoak Farm - western riding, 3/29 04.12.2015 Holmberg - reining, 3/32 02.12.2015 Holmberg - pole bending, 3/29 02.12.2015 Holmberg - western pleasure, 3/24 29.11.2015 Delmenhorst - western trail, 5/40 28.11.2015 Delmenhorst - western riding, 3/40 23.11.2015 Delmenhorst - western trail, 4/40 23.11.2015 Delmenhorst - reining, 1/40 22.11.2015 Delmenhorst - western trail, 5/40 22.11.2015 Delmenhorst - reining, 6/40 06.11.2015 Yentel ponies - reining, 1/24 18.10.2015 Sturmtaucher - reined cow horse, 2/17 18.10.2015 Sturmtaucher - cutting, 2/15 18.10.2015 Sturmtaucher - pole bending, 1/9 18.10.2015 Sturmtaucher - western trail, 3/25 11.10.2015 Goldoak Farm - reining, 1/22 04.10.2015 Naukaisu - reined cow horse, 1/37 03.10.2015 Naukaisu - reined cow horse, 3/37 03.10.2015 Naukaisu - pole bending, 5/44 |
Matkaratsastusjaoksen alaiset kilpailut (82p)
18.10.2016 Crampton - 120km, 8/8, 3p 17.10.2016 Crampton - 120km, 5/8, 6p 29.03.2016 Crampton Stock Horses - 120km, 7/9, 4p 28.03.2016 Crampton Stock Horses - 120km, 13/17, 1p 21.03.2016 Ricochet Ranch - 80km, hyl 14.03.2016 Valmarya - 120km, hyl 12.03.2016 Valmarya - 120km, hyl 10.03.2016 Valmarya - 120km, 14/20, 1p 02.03.2016 Valmarya - 80km, 7/8, 4p 14.02.2016 Valmarya - 80km, 2/9, 9p 13.02.2016 Marvellous Herrings - 80km, hyl 16.01.2016 Oberwald - 80km, 12/14, 1p 30.12.2015 Crampton Stock Horses - 80km, 2/9, 9p 06.12.2015 Minnin Yksityiset - 50km, hyl 30.11.2015 Minnin Yksityiset - CUP, 60km, 5/13, 12p 30.11.2015 Zen - 50km, 1/9, 10p 08.11.2015 Zen - 50km, 3/12, 8p 30.09.2015 Temareef - CUP, 30km, 14/21, 2p 17.09.2015 Mustang - 30km (nopeus), ei etenemisoikeutta 16.09.2015 Mustang - 30km (nopeus), 1/3, 5p 15.09.2015 Mustang - 30km (nopeus), 2/3, 4p 23.07.2015 Temareef Arabians - 30km, 8/11, 3p 22.07.2015 Temareef Arabians - 30km, hyl Villien kilpailuiden sijoitukset
30.10.2016 Musta Korppi, western - trail, 2/5 30.11.2015 Lapland, matkaratsastus - 40km, 6/9 |
Päiväkirja
12.07.2016 Kaahareita jokaiseen malliin, kirjoittanut Nicky
Katsoin tummanruunikkoa tammaa, joka seisoi tarhassaan katsellen trailerin katoamista tallin pihasta.
"Sää oot saavuttanut elämässäs kaiken, mitä hevonen voi saavuttaa. Sulta puuttuu enää muutamissa laatuarvosteluissa pyörähtäminen. Onneks oot karjahevonen, niin saat ajaa karjaa niin kauan kuin jalat kantaa", hymähdin tammalle puhuen itsekseni.
Nappasin Madden riimunnarun jatkoksi ja jätin sen kiinni hoitopuomille siksi aikaa, että hain sen varusteet varustehuoneesta. Harjasin tammaa pitkään ja hartaasti, ja se seisoi paikoillaan silmät ummessa. Kerrankin kerkesi hieman rentoutumaan, sillä Cramptonissa vain tultiin ja mentiin - piti vetää valmennuksia, hoitaa kahta Cramptoniin syntynyttä varsaa, hoitaa Cramptonin vuotisjuhlajärjestelyitä, valmentaa omia hevosia, käydä kilpailuissa, hoitaa paperityöt ja huolehtia karjasta, mutta enää vain 9 päivää ja vuotisjuhlat olisivat ohi. Pian varsatkin lähtisivät omille teilleen.
Vedin stetsonin päähäni ja nousin Madden selkään. Viimeiset puoli vuotta olivat olleet vauhdikkaat, ja olin saanut burnoutin, jonka seurauksena olin jättänyt tilan Tristan käsiin ja lähtenyt Italiaan lepäämään. Nyt olin taas takaisin ja taas vauhdissa, mutta opettelin rentoutumaan enemmän ja pitämään vapaapäiviä. Annoin Maddelle pohkeita lisää, ja tamma nosti rauhallisen ravin. Istuin syvälle satulaan ja ummistin silmäni. Olin lähettänyt Tristan ja Maxin westernkilpailuihin ja olin jäänyt Laurenin ja Rickin kanssa hoitamaan tilaa. Se oli mukavaa joskus näinkin päin. Ajatukseni vaihtuivat virnuhymyiseen Maxiin ja pörrötukkaiseen Rickiin. Rick seurusteli nykyään Hawkerin baarimikon, Eerinin, kanssa ja he etenivät vauhdilla, sillä Eerin oli muuttanut Cramptoniin Rickin huoneeseen. Trista oli muuttanut päärakennukseen, sillä hän ei saanut nukuttua kaksikon riitojen ja muun metelin takia. Kaksi kuukautta takaperin minä olin seurustellut Rickin kanssa, mutta erottuamme päädyin yhteen Maxin kanssa. Olin todennut Maxille, että halusin edetä rauhallisesti, mutta en sitä, että jollakin tavoin kaipasin Rickiä.
Silmäni revähtivät auki, kun kuulin nopeasti lähestyvän auton äänen. Maddekin liikkui hieman levottomasti allani, ja minun piti ohjata tamma ojaan, ettemme jääneet auton alle. Punainen pieni volkkari. Eerin taas ajeli rallia. Oliko edes riita tiedossa? Nainen saisi kyllä kuulla kunniansa tämän takia. Ohjasin Madden takaisin tielle ojasta ja vilkaisin vielä kaasuttelevan auton perään. Avasin yhden laitumen porteista ja suljin sen perässäni. Kuljimme käynnissä hetken aikaa eteenpäin, kunnes annoin Maddelle kunnolla pohkeita, ja tamma ampaisi lentoon. Tamman askeleet pitenivät hetki hetkeltä, ja nousin jalustimien varaan seisomaan. Minulta katosi ajantaju, ja laukkasimme eteenpäin vaikka kuinka kauan, mutta tajusin hidastaa vauhtia siinä vaiheessa, kun Madde alkoi puuskuttaa ja sen kyljet olivat aivan hiessä.
"Sori, tammaseni. Mää innoistuin vähän liikaa", pahoittelin Maddelta.
Palasimme tallille rauhallisessa tahdissa ja purettuani Madde varusteista pesin sen huolellisesti. Vein sen tarhaan ja heitin kasan heiniä maahan ruuaksi. Jäin katselemaan heinää napsivaa tammaa ja kuultuani riidan ääniä havahduin pois mieleni syöväreistä. Taas se alkoi.
19.12.2015 Kotona taas, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Nicky oli joulukuun alussa sanonut minulle, että saisin napata Madden mukaani Port Augustaan ja niin minä olin tehnytkin. Olihan Nicky hakenut Madden ja lainannut sitä, kun he olivat käyneet matkaratsastusvalmennuksessa, mutta muuten tamma oli kuin ollut omani. Madde oli viihtynyt hyvin Port Augustassa. Eilen se oli synnyttänyt Cramptonin uusimman ja ehkä yhden komeimman asukkaan. Crampton Ashman. Se jäisi edustamaan Cramptoniin Madden linjaa.
Pysähdyin melkein kymmenen kilometrin vilkaisemaan, että kaksikolla oli kaikki hyvin trailerissa. Ashman oli syntynyt hieman aiemmin kuin oli tarkoitus, mutta se ei niin haitannut matkaa. Odotin innoissani, että Nicky näkisi orivarsan, sillä se oli aivan Madden näköinen. 10 pysähdyksen jälkeen saavuimme viimein määränpäähämme. Trista ilmestyi tallista vauhdilla kuullessaan auton äänen. Hyppäsin autosta ulos ja halasin naista. Se, minkä ajan olin työskennellyt Cramptonissa naisesta oli tullut paras kaverini.
"Ottaakohan Nicky mut takaisin? Port Augustan sopimus jäi hieman lyhyeksi, kun tilan omistaja meni naimisiin ja päättikin luopua koko tilasta", virnistin naiselle.
"Sun virne huolitaan aina tänne", Trista hymyili.
"Mulla on sulle yllätys. Tai Nickylle oikeastaan", naurahdin ja laskimme laskusillan yhdessä alas.
Talutin Madden ulos tallista ja Ashman seurasi emänsä perässä.
"Eikä! Joko se syntyi! Voi luoja, kuinka syötävän söpö otus", Trista huokaisi syvään.
"Mää ristin sen jo Ashmaniksi. Nickyllä ei ole mitään sananvaltaa", totesin silittäen oria varovaisesti. "Mutta mitäs tänne päin kuuluu?"
"Nickyllä ja Rickillä on ehkä hieman silmäpeliä. Nicky on tällä hetkellä Carlan kanssa maastoretkellä. Ollut jo melkein kolme tuntia", Trista sanoi ja silitti Maddea.
"Mitäs meidän tallimestarille?" katsoin naista mielenkiinnosta. "Joko sää oot löytänyt tilanomistajasi?"
"Hah. Mää elän vain Cramptonille", Trista naureskeli.
13.12.2015 Matkavalmennus Fellow Wayssa, kirjoittanut Velmu
Maddesta näki heti, että se oli tottunut kaikenlaiseen, kun Nicky saapui valmennuspaikalle. Heti kopista tullessaan Madde vaikutti odottavan tulevaa täysin tyynenä, joten ei ollut mikään ihme, että se läpäisi alkutarkastuksen tuosta vain. Juoksutuksessa se olisi saanut ravata vielä isommin, sillä nyt se jäi vähän himmailemaan ihmistä seuratessaan. Kuitenkin oli todella hyvä, että Madde ravasi kuuliaisesti löysällä narulla, ja tarkastuksessakin seisoi hievahtamatta paikallaan, vaikka useampi käsi koskettelikin sitä ympäriinsä. Treenilenkillä keskityttiin tasaisen vauhdin ylläpitämiseen, minkä lisäksi Nicky sai harjoitella matkaistuntaa. Siinä joutuivat jalkojen lihakset kunnolla käyttöön, mutta Nicky selvisi matkasta oikein mallikkaasti, vaikka välillä täytyi istahtaa alas tai keventää hetken aikaa. Maddella ei ollut aluksi kiire minnekään, ja se pitikin yllä hyvän matkaa sopivan tasaisen nopeuden. Laukkajakson aikana se kuitenkin jäi hieman edellä menevistä ratsukoista jälkeen ja muuttui levottomammaksi, jolloin nopeuskin lisääntyi tamman halutessa kiriä kaverit kiinni. Laumaeläimenä se tietenkin haluaa pysyä muiden mukana, mutta turha spurttailu tuo ylimääräistä rasitusta ja pitemmillä matkoilla se voi vaikuttaa kisasuoritukseen. Loppumatkan Madde kulki taas yhtä tasaisesti kuin alussakin, ja takaisin tullessa sykkeet olivat laskeneet spurtin jäljiltä hyvin. Lopputarkastuksessa Madde ravasi juoksuttaessa jo paremmin, eikä näyttänyt rasittuneen matkasta juuri ollenkaan.
19.10.2015 Virallinen vapaapäivä, kirjoittanut Nicky
Madde oli vapaapäivänsä ansainnut. Hyvä, ettei minua oltu puulla päähän lyöty, sillä tamma oli tämän kuukauden aikana jo repäissyt itselleen kahdeksan sijoitusta westernkilpailuista. Tamma oli myös pärjännyt hyvin eri luokissa. Reined cow horse oli yksi luokka, jossa tamma oli todella loistanut. Matkaratsastuskilpailuissakin oltiin tamman kanssa pyörähdetty, mutta ei aivan samanlaisella menestyksellä. Mutta ne olivat vatsa edessä, ja mistä tiesi, jos tammakin vielä yllättäisi. Sacha oli ollut minulle myös yksi suuri yllätys.
"Sää et ois voinut parempaa hevosta löytää kuin Madde", Max virnisti minulle tulessaa vierelleni.
Nojailin puuhun ja katselin laitumella käyskentelevää tammalaumaa, joista silmäni seurasivat tummanruunikkoa hevosta.
"Totta", vastasin miehelle hymähtäen.
"Paljolla myyt sen mulle?" Max kysyi naurahtaen.
"Sun unissas vaan", tökkäsin miestä kylkeen ja katsoin Maddea vaisuna.
Se oli tamma, josta en osaisi luopua. Vielä kun löytäisi sille kivan orin, niin saisi tammasta jälkeläisenkin itselle. Jos tamma jatkaisi yhtä kirkasta loistamistaan kilpailuissa. Voisi olla, että laatuarvostelutkin meitä kutsuisivat, mutta niitä ei murehdittaisi vielä. Tammakin oli vasta parhaassa kisaiässään.
03.09.2015 Crampton kuin Villi Länsi? kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
"Lännenelokuvien heppa. Kuin Lucky Luken Jolly Jumper." Niin Nickyllä oli tapana kuvailla Maddea. Nickyllä olikin tapana vitsailla, että minä olisin Lucky Luke ja Madde Jolly Jumper. Kerry ja Lane ovat kuin Daltonin veljekset. Toivottavasti ne eivät värjäisi joukkoonsa enempää porukkaa, sillä niiden perässä juokseminen alkoi jo toisinaan tulla raskaaksi, kun olisi muitakin töitä, joita tehdä. Silas ei olisi hassumpi lisäys porukkaan, koska se oli kahlekuningas. Ja neljäs jäsen voisi olla Batt. Se oli Silaksen paras kaveri. Tallin uusi aussiori oli Rantanplan.
Madde liikahti allani levottomana ja en voinut olla nauramatta. Olimme varmaan seisseet vartin paikoillamme ja minä olin vaipunut ajatuksiini. Vilkaisin kännykkääni ja Laurenilta oli tullut viesti, että Kerry ja Lane oli saatu kiinni. Huokaisin helpotuksesta. Onneksi olin kaikki työt saanut tehtyä jo tältä päivältä, niin ajattelin käydä pienellä lenkillä Madden kanssa. Tamma oli minun ehdoton suosikkini. Kukaan ei voisi viedä sen paikkaa, vaikka Willis tai Boscokaan olleet hassumpia. Maddesta oli melkein minun hevoseni. Tai se olin melkein aina minä, joka ratsasti tai hoiti sitä. Hyräilin samalla "I'm a poor lonesome cowby, and a long way from home...", kun laukkasimme Madden kanssa auringonlaskuun.
27.07.2015 Karkurin perässä juoksentelua, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Olin hakemassa Kerryä tarhasta, sillä Nicky oli määrännyt, että minä ratsastaisin sillä. Eihän siinä Keegan oli kiva ori ja olin sillä ennenkin ratsastanut. Tarhan luona minua kohtasi yllätys. Portti oli auki. Kerry oli siis lähtinyt omille teilleen. Huhuilin oria ympäri pihaa yrittäen etsiä sitä, mutta sitä ei löytynyt. Kävin sanomassa Nickylle ja hän vain nauroi, että ori on varmaan palannut suurimman rakkautensa luo. Laitumella ruohon joukkoon kieriskelemään. Laitumelle, jossa Kerry oli ollut, oli hieman pidempi matka, joten varustin Madden, joka seisoi aivan rauhassa paikallaan. Minun oli joskus vaikea ymmärtää, mistä Nicky oli löytänyt näin uskomattoman tamman. Madde oli tullut Cramptoniin hieman huonokuntoisena, mutta se saatiin pian kuntoon ja Madde oli uskomattomampi hevonen kuin olisi uskonut. Nicky oli myös tehnyt Maddella ja Kerryllä varsan, joka oli upea myös.
Madde katsoi minua kysyvästi, kun kuljimme karjan laitumen ohitse, mutta kannustettuani sitä menemään eteenpäin Madde pidensi hieman askeltaan ja odotti innoissaan, että antaisin sille ravikäskyn. Annoinkin sille ja tamma lähti liitämään innoissaan suurin askelin. Saavuimme pian laitumelle ja siellähän se rautias ori olikin. Odotti, että joku päästäisi sen laitumelle portista. Kerry huomasi meidät ja tervehti meitä terävällä hirnahduksella. Ohjasin Madden Kerryn lähelle ja hyppäsin satulasta alas. Tiputin ohjat maahan ja Madde jäi paikoillensa seisomaan. Heti kun jalkani osui maahan, Kerry heräsi ja tapitti minua ruskeilla silmillään. Kun astuin sitä lähemmäs, ori oli jo kääntynyt jo ympäri ja juoksi minua karkuun. Puuskahdin kyllästyneenä. Kerry halusi tehdä kaiken vaikeimman kautta. Napppasin maasta ruohoa, jolla yritin houkutella oria luokseni, mutta se vain pyöritteli silmiään. Onneksi oli vanha kunnon temppu. Olin ottanut herkkupaloja mukaan, joita tarjosin Maddelle kiinnittääkseni Kerryn huomion ja siinä onnistuikin. Nousin Madden selkään ja lähdin ratsastamaan takaisin tilalle. Tiputtelin pieniä herkunpalasia pitkin välimatkoin ja Kerry seurasi kiinnostuneena perässä yrittäen hamuta herkkuja maasta. Pian se kyllästyi ja ravasi luoksemme kerjäten herkkuja. Antaessani herkkua pujotin riimun sen päähän ja sen huomattuaan Kerry tuijotti minua vihaisesti, mutta seurasi perässä. Ehkä ruoka-aika oli pian.
Katsoin tummanruunikkoa tammaa, joka seisoi tarhassaan katsellen trailerin katoamista tallin pihasta.
"Sää oot saavuttanut elämässäs kaiken, mitä hevonen voi saavuttaa. Sulta puuttuu enää muutamissa laatuarvosteluissa pyörähtäminen. Onneks oot karjahevonen, niin saat ajaa karjaa niin kauan kuin jalat kantaa", hymähdin tammalle puhuen itsekseni.
Nappasin Madden riimunnarun jatkoksi ja jätin sen kiinni hoitopuomille siksi aikaa, että hain sen varusteet varustehuoneesta. Harjasin tammaa pitkään ja hartaasti, ja se seisoi paikoillaan silmät ummessa. Kerrankin kerkesi hieman rentoutumaan, sillä Cramptonissa vain tultiin ja mentiin - piti vetää valmennuksia, hoitaa kahta Cramptoniin syntynyttä varsaa, hoitaa Cramptonin vuotisjuhlajärjestelyitä, valmentaa omia hevosia, käydä kilpailuissa, hoitaa paperityöt ja huolehtia karjasta, mutta enää vain 9 päivää ja vuotisjuhlat olisivat ohi. Pian varsatkin lähtisivät omille teilleen.
Vedin stetsonin päähäni ja nousin Madden selkään. Viimeiset puoli vuotta olivat olleet vauhdikkaat, ja olin saanut burnoutin, jonka seurauksena olin jättänyt tilan Tristan käsiin ja lähtenyt Italiaan lepäämään. Nyt olin taas takaisin ja taas vauhdissa, mutta opettelin rentoutumaan enemmän ja pitämään vapaapäiviä. Annoin Maddelle pohkeita lisää, ja tamma nosti rauhallisen ravin. Istuin syvälle satulaan ja ummistin silmäni. Olin lähettänyt Tristan ja Maxin westernkilpailuihin ja olin jäänyt Laurenin ja Rickin kanssa hoitamaan tilaa. Se oli mukavaa joskus näinkin päin. Ajatukseni vaihtuivat virnuhymyiseen Maxiin ja pörrötukkaiseen Rickiin. Rick seurusteli nykyään Hawkerin baarimikon, Eerinin, kanssa ja he etenivät vauhdilla, sillä Eerin oli muuttanut Cramptoniin Rickin huoneeseen. Trista oli muuttanut päärakennukseen, sillä hän ei saanut nukuttua kaksikon riitojen ja muun metelin takia. Kaksi kuukautta takaperin minä olin seurustellut Rickin kanssa, mutta erottuamme päädyin yhteen Maxin kanssa. Olin todennut Maxille, että halusin edetä rauhallisesti, mutta en sitä, että jollakin tavoin kaipasin Rickiä.
Silmäni revähtivät auki, kun kuulin nopeasti lähestyvän auton äänen. Maddekin liikkui hieman levottomasti allani, ja minun piti ohjata tamma ojaan, ettemme jääneet auton alle. Punainen pieni volkkari. Eerin taas ajeli rallia. Oliko edes riita tiedossa? Nainen saisi kyllä kuulla kunniansa tämän takia. Ohjasin Madden takaisin tielle ojasta ja vilkaisin vielä kaasuttelevan auton perään. Avasin yhden laitumen porteista ja suljin sen perässäni. Kuljimme käynnissä hetken aikaa eteenpäin, kunnes annoin Maddelle kunnolla pohkeita, ja tamma ampaisi lentoon. Tamman askeleet pitenivät hetki hetkeltä, ja nousin jalustimien varaan seisomaan. Minulta katosi ajantaju, ja laukkasimme eteenpäin vaikka kuinka kauan, mutta tajusin hidastaa vauhtia siinä vaiheessa, kun Madde alkoi puuskuttaa ja sen kyljet olivat aivan hiessä.
"Sori, tammaseni. Mää innoistuin vähän liikaa", pahoittelin Maddelta.
Palasimme tallille rauhallisessa tahdissa ja purettuani Madde varusteista pesin sen huolellisesti. Vein sen tarhaan ja heitin kasan heiniä maahan ruuaksi. Jäin katselemaan heinää napsivaa tammaa ja kuultuani riidan ääniä havahduin pois mieleni syöväreistä. Taas se alkoi.
19.12.2015 Kotona taas, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Nicky oli joulukuun alussa sanonut minulle, että saisin napata Madden mukaani Port Augustaan ja niin minä olin tehnytkin. Olihan Nicky hakenut Madden ja lainannut sitä, kun he olivat käyneet matkaratsastusvalmennuksessa, mutta muuten tamma oli kuin ollut omani. Madde oli viihtynyt hyvin Port Augustassa. Eilen se oli synnyttänyt Cramptonin uusimman ja ehkä yhden komeimman asukkaan. Crampton Ashman. Se jäisi edustamaan Cramptoniin Madden linjaa.
Pysähdyin melkein kymmenen kilometrin vilkaisemaan, että kaksikolla oli kaikki hyvin trailerissa. Ashman oli syntynyt hieman aiemmin kuin oli tarkoitus, mutta se ei niin haitannut matkaa. Odotin innoissani, että Nicky näkisi orivarsan, sillä se oli aivan Madden näköinen. 10 pysähdyksen jälkeen saavuimme viimein määränpäähämme. Trista ilmestyi tallista vauhdilla kuullessaan auton äänen. Hyppäsin autosta ulos ja halasin naista. Se, minkä ajan olin työskennellyt Cramptonissa naisesta oli tullut paras kaverini.
"Ottaakohan Nicky mut takaisin? Port Augustan sopimus jäi hieman lyhyeksi, kun tilan omistaja meni naimisiin ja päättikin luopua koko tilasta", virnistin naiselle.
"Sun virne huolitaan aina tänne", Trista hymyili.
"Mulla on sulle yllätys. Tai Nickylle oikeastaan", naurahdin ja laskimme laskusillan yhdessä alas.
Talutin Madden ulos tallista ja Ashman seurasi emänsä perässä.
"Eikä! Joko se syntyi! Voi luoja, kuinka syötävän söpö otus", Trista huokaisi syvään.
"Mää ristin sen jo Ashmaniksi. Nickyllä ei ole mitään sananvaltaa", totesin silittäen oria varovaisesti. "Mutta mitäs tänne päin kuuluu?"
"Nickyllä ja Rickillä on ehkä hieman silmäpeliä. Nicky on tällä hetkellä Carlan kanssa maastoretkellä. Ollut jo melkein kolme tuntia", Trista sanoi ja silitti Maddea.
"Mitäs meidän tallimestarille?" katsoin naista mielenkiinnosta. "Joko sää oot löytänyt tilanomistajasi?"
"Hah. Mää elän vain Cramptonille", Trista naureskeli.
13.12.2015 Matkavalmennus Fellow Wayssa, kirjoittanut Velmu
Maddesta näki heti, että se oli tottunut kaikenlaiseen, kun Nicky saapui valmennuspaikalle. Heti kopista tullessaan Madde vaikutti odottavan tulevaa täysin tyynenä, joten ei ollut mikään ihme, että se läpäisi alkutarkastuksen tuosta vain. Juoksutuksessa se olisi saanut ravata vielä isommin, sillä nyt se jäi vähän himmailemaan ihmistä seuratessaan. Kuitenkin oli todella hyvä, että Madde ravasi kuuliaisesti löysällä narulla, ja tarkastuksessakin seisoi hievahtamatta paikallaan, vaikka useampi käsi koskettelikin sitä ympäriinsä. Treenilenkillä keskityttiin tasaisen vauhdin ylläpitämiseen, minkä lisäksi Nicky sai harjoitella matkaistuntaa. Siinä joutuivat jalkojen lihakset kunnolla käyttöön, mutta Nicky selvisi matkasta oikein mallikkaasti, vaikka välillä täytyi istahtaa alas tai keventää hetken aikaa. Maddella ei ollut aluksi kiire minnekään, ja se pitikin yllä hyvän matkaa sopivan tasaisen nopeuden. Laukkajakson aikana se kuitenkin jäi hieman edellä menevistä ratsukoista jälkeen ja muuttui levottomammaksi, jolloin nopeuskin lisääntyi tamman halutessa kiriä kaverit kiinni. Laumaeläimenä se tietenkin haluaa pysyä muiden mukana, mutta turha spurttailu tuo ylimääräistä rasitusta ja pitemmillä matkoilla se voi vaikuttaa kisasuoritukseen. Loppumatkan Madde kulki taas yhtä tasaisesti kuin alussakin, ja takaisin tullessa sykkeet olivat laskeneet spurtin jäljiltä hyvin. Lopputarkastuksessa Madde ravasi juoksuttaessa jo paremmin, eikä näyttänyt rasittuneen matkasta juuri ollenkaan.
19.10.2015 Virallinen vapaapäivä, kirjoittanut Nicky
Madde oli vapaapäivänsä ansainnut. Hyvä, ettei minua oltu puulla päähän lyöty, sillä tamma oli tämän kuukauden aikana jo repäissyt itselleen kahdeksan sijoitusta westernkilpailuista. Tamma oli myös pärjännyt hyvin eri luokissa. Reined cow horse oli yksi luokka, jossa tamma oli todella loistanut. Matkaratsastuskilpailuissakin oltiin tamman kanssa pyörähdetty, mutta ei aivan samanlaisella menestyksellä. Mutta ne olivat vatsa edessä, ja mistä tiesi, jos tammakin vielä yllättäisi. Sacha oli ollut minulle myös yksi suuri yllätys.
"Sää et ois voinut parempaa hevosta löytää kuin Madde", Max virnisti minulle tulessaa vierelleni.
Nojailin puuhun ja katselin laitumella käyskentelevää tammalaumaa, joista silmäni seurasivat tummanruunikkoa hevosta.
"Totta", vastasin miehelle hymähtäen.
"Paljolla myyt sen mulle?" Max kysyi naurahtaen.
"Sun unissas vaan", tökkäsin miestä kylkeen ja katsoin Maddea vaisuna.
Se oli tamma, josta en osaisi luopua. Vielä kun löytäisi sille kivan orin, niin saisi tammasta jälkeläisenkin itselle. Jos tamma jatkaisi yhtä kirkasta loistamistaan kilpailuissa. Voisi olla, että laatuarvostelutkin meitä kutsuisivat, mutta niitä ei murehdittaisi vielä. Tammakin oli vasta parhaassa kisaiässään.
03.09.2015 Crampton kuin Villi Länsi? kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
"Lännenelokuvien heppa. Kuin Lucky Luken Jolly Jumper." Niin Nickyllä oli tapana kuvailla Maddea. Nickyllä olikin tapana vitsailla, että minä olisin Lucky Luke ja Madde Jolly Jumper. Kerry ja Lane ovat kuin Daltonin veljekset. Toivottavasti ne eivät värjäisi joukkoonsa enempää porukkaa, sillä niiden perässä juokseminen alkoi jo toisinaan tulla raskaaksi, kun olisi muitakin töitä, joita tehdä. Silas ei olisi hassumpi lisäys porukkaan, koska se oli kahlekuningas. Ja neljäs jäsen voisi olla Batt. Se oli Silaksen paras kaveri. Tallin uusi aussiori oli Rantanplan.
Madde liikahti allani levottomana ja en voinut olla nauramatta. Olimme varmaan seisseet vartin paikoillamme ja minä olin vaipunut ajatuksiini. Vilkaisin kännykkääni ja Laurenilta oli tullut viesti, että Kerry ja Lane oli saatu kiinni. Huokaisin helpotuksesta. Onneksi olin kaikki työt saanut tehtyä jo tältä päivältä, niin ajattelin käydä pienellä lenkillä Madden kanssa. Tamma oli minun ehdoton suosikkini. Kukaan ei voisi viedä sen paikkaa, vaikka Willis tai Boscokaan olleet hassumpia. Maddesta oli melkein minun hevoseni. Tai se olin melkein aina minä, joka ratsasti tai hoiti sitä. Hyräilin samalla "I'm a poor lonesome cowby, and a long way from home...", kun laukkasimme Madden kanssa auringonlaskuun.
27.07.2015 Karkurin perässä juoksentelua, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Olin hakemassa Kerryä tarhasta, sillä Nicky oli määrännyt, että minä ratsastaisin sillä. Eihän siinä Keegan oli kiva ori ja olin sillä ennenkin ratsastanut. Tarhan luona minua kohtasi yllätys. Portti oli auki. Kerry oli siis lähtinyt omille teilleen. Huhuilin oria ympäri pihaa yrittäen etsiä sitä, mutta sitä ei löytynyt. Kävin sanomassa Nickylle ja hän vain nauroi, että ori on varmaan palannut suurimman rakkautensa luo. Laitumella ruohon joukkoon kieriskelemään. Laitumelle, jossa Kerry oli ollut, oli hieman pidempi matka, joten varustin Madden, joka seisoi aivan rauhassa paikallaan. Minun oli joskus vaikea ymmärtää, mistä Nicky oli löytänyt näin uskomattoman tamman. Madde oli tullut Cramptoniin hieman huonokuntoisena, mutta se saatiin pian kuntoon ja Madde oli uskomattomampi hevonen kuin olisi uskonut. Nicky oli myös tehnyt Maddella ja Kerryllä varsan, joka oli upea myös.
Madde katsoi minua kysyvästi, kun kuljimme karjan laitumen ohitse, mutta kannustettuani sitä menemään eteenpäin Madde pidensi hieman askeltaan ja odotti innoissaan, että antaisin sille ravikäskyn. Annoinkin sille ja tamma lähti liitämään innoissaan suurin askelin. Saavuimme pian laitumelle ja siellähän se rautias ori olikin. Odotti, että joku päästäisi sen laitumelle portista. Kerry huomasi meidät ja tervehti meitä terävällä hirnahduksella. Ohjasin Madden Kerryn lähelle ja hyppäsin satulasta alas. Tiputin ohjat maahan ja Madde jäi paikoillensa seisomaan. Heti kun jalkani osui maahan, Kerry heräsi ja tapitti minua ruskeilla silmillään. Kun astuin sitä lähemmäs, ori oli jo kääntynyt jo ympäri ja juoksi minua karkuun. Puuskahdin kyllästyneenä. Kerry halusi tehdä kaiken vaikeimman kautta. Napppasin maasta ruohoa, jolla yritin houkutella oria luokseni, mutta se vain pyöritteli silmiään. Onneksi oli vanha kunnon temppu. Olin ottanut herkkupaloja mukaan, joita tarjosin Maddelle kiinnittääkseni Kerryn huomion ja siinä onnistuikin. Nousin Madden selkään ja lähdin ratsastamaan takaisin tilalle. Tiputtelin pieniä herkunpalasia pitkin välimatkoin ja Kerry seurasi kiinnostuneena perässä yrittäen hamuta herkkuja maasta. Pian se kyllästyi ja ravasi luoksemme kerjäten herkkuja. Antaessani herkkua pujotin riimun sen päähän ja sen huomattuaan Kerry tuijotti minua vihaisesti, mutta seurasi perässä. Ehkä ruoka-aika oli pian.