Muistoissamme
20.09.2013 - 10.03.2017
20.09.2013 - 10.03.2017
(c) flickr: Anderson Sant'Ana (CC BY-SA 2.0)
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
Perustietoa |
Meriitit |
nimi Cheesley BUD, Leo
rotu, sukupuoli Australianhevonen, ori syntynyt, ikä 20.09.2013, 18v säkäkorkeus, väri 157cm, voikko painotus helppo A, reining (matka, koulu, western) rekisterinumero VH15-115- 0002 omistaja Nicky VRL-14087 kasvattaja Harry Budwee, Australia |
18.05.2016 VMRJ Laatuarvostelu
VMRJ-I (7,5 - 35 - 30 - 15 = 87,5p) 17.10.2016 WRJ Laatuarvostelu WRJ-II (40 - 17 - 18 - 14 = 89p) |
Historiaa
Muuton jälkeen ja kotiuduttuani Cramptoniin törmäsin ruokakaupassa käydessäni Harry Budweehin. Mies oli vanha tuttavani ja arvostettu vanhojen linjojen australianhevoskasvattaja. Kuulumisia vaihdellessamme Harry totesi, että hänelle oli palautunut takaisin voikko viisivuotias ori, joka käyttäytyi uusissa kodeissaan muka huonosti, eikä hän tahtonut saada oria kaupaksi, sillä siitä liikkui huhuja, että ori olisi yrittänyt talloa entisen omistajansa. Orin suvun huhuiltiin myös olevan täynnä hulluja hevosia. Minä totesin, että halusin tulla katsomaan oria ja niinhän minä teinkin.
Cheesley BUDin nähtyäni tiesin, että tuon orin minä halusin, vaikka se olisi kuinka ongelmallinen. Orin käytöksen syykin selvisi, sillä se kavahti Harrya pahemman kerran, mutta minusta se ei ollut moksiskaan. Ori oli kai saanut jonkinlaisia traumoja ja niiden takia pelkäsi miehiä. Minä en miettinyt monta kertaa, ottaisinko orin, sillä pian ostopaperit oli allekirjoitettu ja matkustin Cramptoniin kymmenen kilometrin päähän Budween tilasta voikko ori mukanani.
Cheesley BUDin nähtyäni tiesin, että tuon orin minä halusin, vaikka se olisi kuinka ongelmallinen. Orin käytöksen syykin selvisi, sillä se kavahti Harrya pahemman kerran, mutta minusta se ei ollut moksiskaan. Ori oli kai saanut jonkinlaisia traumoja ja niiden takia pelkäsi miehiä. Minä en miettinyt monta kertaa, ottaisinko orin, sillä pian ostopaperit oli allekirjoitettu ja matkustin Cramptoniin kymmenen kilometrin päähän Budween tilasta voikko ori mukanani.
Luonnetta
Leo on kuin toinen versio isoisästään Contojohnista. Se on yhtä rauhallinen ja jalat maassa oleva tyyppi, jolta ei käytöstavat puutu. Miehiäkin Leo sietää nykyään, eikä kavahtele. Leon voisi huoletta jättää hevosten kanssa kokemattoman ihmisen käsiin, sillä ori ei turhia hötkyile ja vaikka jokin kävisi sen hermoille, se ei ole hampaat irvessä. Tammojenkaan luo Leon ei tarvitse rynnätä - kohteliaasti vain tervehditään, kun ohi mennään. Taluttaessa se seuraa taluttajaa kuin koira omistajaa, mutta joskus on hauska nappasta hieman vihreää mukaan.
Hoitaessa Leo seisoo lauhkeana paikallaan ja se voisi seistä siinä vaikka koko päivän. Se nauttii harjauksesta ja kaikesta huomiosta, mitä se saa. Jos ori unohdetaan käytävälle seisomaan, sekin kyllästyy jossain vaiheessa ja alkaa huudella hoitajan perään. Kavioita putsatessa Leoa ei tarvitse kahta kertaa nostamaan jalkaa ylös. Mahan alta ori on hieman herkkä, mutta kun rauhallisesti ja kevyesti mahan alusen harjaa, Leo ei mulkoile hoitajaa kulmien alta.
Ratsastettavana Leo on monipuolinen ja herkkä, joka ei heittele pukkeja, kun laukka nostetaan, tai kun ratsastaja antaa hieman vääriä käskyjä, se ei turhaudu ja muutu rautakyljeksi. Jos ratsastus on muutakin kuin käynnissä kentän kiertämistä, Leo pysyy hereillä koko ajan ja liikkuu heti ratsastajan käskyjen mukaisesti. Kouluratsastuksen väännöt ja lisäykset ovat Leon juttuja, se on yhteistyökykyinen ja sen kanssa ei tarvi jäädä takkuamaan asioissa. Leosta tulee hieman jalat maassa-tyypin piirteitä esille esteitä hyppiessä, sillä oria ei kiinnosta ponkaista tähtiin, vaan mieluummin se on neljä jalkaa tukevasti maassa.
Western-ratsastus on myös Leon juttu - se pääsee kunnolla käyttämään lihaksiaan ja siitä on hauskaa kiitää johonkin suuntaan, jarruttaa, kääntyä ja kiitää uudestaan. Leo on myös erinomainen karjahevonen.
Hoitaessa Leo seisoo lauhkeana paikallaan ja se voisi seistä siinä vaikka koko päivän. Se nauttii harjauksesta ja kaikesta huomiosta, mitä se saa. Jos ori unohdetaan käytävälle seisomaan, sekin kyllästyy jossain vaiheessa ja alkaa huudella hoitajan perään. Kavioita putsatessa Leoa ei tarvitse kahta kertaa nostamaan jalkaa ylös. Mahan alta ori on hieman herkkä, mutta kun rauhallisesti ja kevyesti mahan alusen harjaa, Leo ei mulkoile hoitajaa kulmien alta.
Ratsastettavana Leo on monipuolinen ja herkkä, joka ei heittele pukkeja, kun laukka nostetaan, tai kun ratsastaja antaa hieman vääriä käskyjä, se ei turhaudu ja muutu rautakyljeksi. Jos ratsastus on muutakin kuin käynnissä kentän kiertämistä, Leo pysyy hereillä koko ajan ja liikkuu heti ratsastajan käskyjen mukaisesti. Kouluratsastuksen väännöt ja lisäykset ovat Leon juttuja, se on yhteistyökykyinen ja sen kanssa ei tarvi jäädä takkuamaan asioissa. Leosta tulee hieman jalat maassa-tyypin piirteitä esille esteitä hyppiessä, sillä oria ei kiinnosta ponkaista tähtiin, vaan mieluummin se on neljä jalkaa tukevasti maassa.
Western-ratsastus on myös Leon juttu - se pääsee kunnolla käyttämään lihaksiaan ja siitä on hauskaa kiitää johonkin suuntaan, jarruttaa, kääntyä ja kiitää uudestaan. Leo on myös erinomainen karjahevonen.
Sukulaiset
i. McCrockett evm, austr, rt, 160cm e. Larina BUD evm, austr, vkk, 155cm |
ii. Contojohn
evm, austr, vkk, 157cm ie. Greenfield Vivian evm, austr, rt, 161cm ei. Goss Brendon evm, austr, rnvkk, 159cm ee. Luck Leslie evm, austr, vkk, 156cm |
iii. TG Conroy
iie. Iversen iei. Greenfield Lombard iee. Greenfield Valerie eii. Bailey eie. Goss Tuesday eei. Randolph eee. Lilly's Hogan |
Jälkeläiset
07.09.2015 o. Cox Stockill DLHS (e. Senjorita)
01.10.2015 t. Crampton Blanasi (e. Mackenzie S)
03.11.2015 o. Crampton Benjamin (e. Barbelerque)
02.12.2015 o. Crampton Catman (e. Sarasota Spice)
05.02.2016 t. Crampton Sparkle n' Shine (e. Tremill Rio Sacha)
20.09.2016 o. Crampton Buckbeak (e. Growling Hippogriff)
07.09.2015 o. Cox Stockill DLHS (e. Senjorita)
01.10.2015 t. Crampton Blanasi (e. Mackenzie S)
03.11.2015 o. Crampton Benjamin (e. Barbelerque)
02.12.2015 o. Crampton Catman (e. Sarasota Spice)
05.02.2016 t. Crampton Sparkle n' Shine (e. Tremill Rio Sacha)
20.09.2016 o. Crampton Buckbeak (e. Growling Hippogriff)
Kilpailut
Näyttelymenestys
27.11.2016 Adina, Match Show - PUN
28.07.2016 Ht.net, söpikset - 5/9 [3]
17.04.2016 Pikkumyllyn talli, värinäyttelyt - 1/10 [2]
26.03.2016 Amoriini, söpikset - 3/10 [1]
[3] "Ihastuttava ori! Vitivalkoinen harja korostaa kauniisti orin kermanväristä karvapeitettä. Siro ja herkkä Leo sai yleisön huokailemaan ihastuksesta!"
[2] Upean värinen voikko, joka kirvoitti tuomarilta "Wow!"-huokauksen. Todella herkullinen sävy! Myös hevosen hyvä, kuuliainen ja tyyni käytös ihastutti.
[1] Jos kyseessä olisi ollut komeuskilpailu, Leo oltaisiin kruunattu kiistattomana kuninkaana. Pikkuponit ja varsat kipittivät tällä kertaa edelle, mutta katsokaa nyt tuota jumalaista ulkomuotoa! Kerta kaikkiaan upea hevonen!
27.11.2016 Adina, Match Show - PUN
28.07.2016 Ht.net, söpikset - 5/9 [3]
17.04.2016 Pikkumyllyn talli, värinäyttelyt - 1/10 [2]
26.03.2016 Amoriini, söpikset - 3/10 [1]
[3] "Ihastuttava ori! Vitivalkoinen harja korostaa kauniisti orin kermanväristä karvapeitettä. Siro ja herkkä Leo sai yleisön huokailemaan ihastuksesta!"
[2] Upean värinen voikko, joka kirvoitti tuomarilta "Wow!"-huokauksen. Todella herkullinen sävy! Myös hevosen hyvä, kuuliainen ja tyyni käytös ihastutti.
[1] Jos kyseessä olisi ollut komeuskilpailu, Leo oltaisiin kruunattu kiistattomana kuninkaana. Pikkuponit ja varsat kipittivät tällä kertaa edelle, mutta katsokaa nyt tuota jumalaista ulkomuotoa! Kerta kaikkiaan upea hevonen!
Kouluratsastusjaoksen alaiset sijoitukset (39 sij.)
22.12.2016 Mörkövaara - helppo A, 1/30 03.11.2016 Rappadan - helppo B, 3/30 21.07.2016 Chillo - helppo C, 5/30 19.07.2016 Chillo - helppo C, 5/30 18.07.2016 Chillo - helppo C, 3/30 10.05.2016 Vanima - helppo C, 5/30 03.05.2016 Vanima - helppo C, 3/30 21.04.2016 Villahaka - helppo C, 1/60 20.04.2016 Huvitutti - helppo A, 4/30 19.04.2016 Huvitutti - helppo A, 1/30 19.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 1/40 17.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 4/40 15.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 5/40 14.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 5/40 13.04.2016 Huvitutti - helppo A, 3/30 11.04.2016 Huvitutti - helppo A, 3/30 11.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 2/40 10.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 1/40 09.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 1/40 07.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 3/40 04.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 1/40 04.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 1/40 03.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 4/40 01.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 4/40 23.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 4/30 21.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 2/30 21.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 5/30 19.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 3/30 18.03.2016 Huvitutti - helppo A, 3/40 18.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 5/30 14.03.2016 Huvitutti - helppo A, 2/40 11.03.2016 Huvitutti - helppo A, 3/40 01.01.2016 Härdelli - helppo B, 6/40 24.12.2015 Huvitutti - helppo A, 5/50 22.12.2015 Huvitutti - helppo A, 1/50 21.12.2015 Yläkokon ratsastuskoulu - helppo C, 2/30 12.09.2015 Kaunovaara - helppo A, 2/30 23.08.2015 Kilpailukeskus Stewart - helppo A, 8/100 20.08.2015 Kilpailukeskus Stewart - helppo A, 3/100 14.02.2016 Hukkapuro - helppo C (tarina), 14/24 (ei sij.) |
Westernratsastusjaoksen alaiset sijoitukset
(47 sijoitusta, joista CUP-sijoituksia on 4) WRJ Autumn Champion 2016, Reining 2nd 30.04.2016 Riverrock Ranch - CUP, freestyle reining, 5/34 30.12.2015 Mustang - CUP, breakaway roping, 3/10 20.10.2015 Mustang - CUP, reined cow horse, 3/23 20.09.2015 Mustang - CUP, barrel racing, 3/42 04.09.2016 Orange Wood - ranch trail, tarina - 3/6 (ei sij.) 30.08.2016 Chinook - reining, 5/30 29.08.2016 Chinook - western riding, 4/30 27.08.2016 Birch Bark Ranch - western trail, 2/40 27.08.2016 Birch Bark Ranch - reining, 3/40 26.08.2016 Birch Bark Ranch - ranch trail, 2/40 24.08.2016 Oakhill - western riding, 1/30 23.08.2016 Oakhill - reining, 3/30 23.08.2016 Chinet Ranch - western pleasure, 4/38 23.08.2016 Chinet Ranch - western horsemanship, 1/31 14.08.2016 Riverrock Ranch - reining, 1/40 14.08.2016 Riverrock Ranch - western riding, 1/40 30.07.2016 Chinook - western trail, 1/30 06.07.2016 Viisikko - freestyle reining, 1/30 03.07.2016 Viisikko - freestyle reining, 3/30 26.05.2016 Viisikko - western riding, 1/30 17.05.2016 Crampton - reined cow horse, 5/25 16.05.2016 Crampton - breakaway roping, 5/25 16.05.2016 Crampton Stock Horses - cutting, 4/26 13.04.2016 Viisikko - reining, 1/24 09.04.2016 Riverrock Ranch - cutting, 2/23 08.04.2016 Kultahuisku - western riding, 4/30 08.04.2016 Kultahuisku - reining, 4/30 20.03.2016 Goldenbrook Ranch - reined cowhorse, 4/26 17.03.2016 Eterno - western trail, 4/30 07.03.2016 Riverrock Ranch - barrel racing, 5/30 22.02.2016 Mooncruiser - reining, 5/30 18.02.2016 Goldoak Farm - western riding, 4/40 16.02.2016 Goldoak Farm - western riding, 3/40 29.12.2015 Goldoak Farm - western riding, 4/29 28.12.2015 Goldoak Farm - calf roping, 3/21 25.12.2015 Goldoak Farm - calf roping, 1/21 25.12.2015 Goldoak Farm - reining, 4/30 03.12.2015 Holmberg - reining, 1/32 02.12.2015 Holmberg - reined cow horse, 5/26 30.11.2015 Delmenhorst - western trail, 4/40 21.11.2015 Delmenhorst - barrel racing, 4/40 18.10.2015 Sturmtaucher - reined cow horse, 3/17 18.10.2015 Sturmtaucher - barrel racing, 1/17 03.10.2015 Naukaisu - breakaway roping, 4/34 30.08.2015 Mustang - calf roping, 3/35 25.07.2015 Mustang - reined cow horse, 3/40 25.07.2015 Mustang - barrel racing, 1/39 24.07.2015 Mustang - reined cow horse, 5/40 |
Villien kilpailuiden sijoitukset (29 sij.)
10.12.2016 Chermia, koulu - helppo A, 4/22 28.11.2016 Adina, koulu - helppo A, 2/8 20.09.2016 Musta Korppi, esteet - 70cm, 1/10 31.07.2016 Villi-Cup, koulu - helppo A, 3/28 30.04.2016 Sølv, koulu - helppo A, 2/13 30.04.2016 VPA, koulu - CUP, helppo A, 2/7 30.04.2016 Yläkokko, koulu - helppo B, 1/16 15.04.2016 Rouhimäki, koulu - helppo A, 2/15 19.03.2016 Aasikartano, esteet - 80cm, 3/14 19.03.2016 Aasikartano, western - reining, 2/5 19.03.2016 Aasikartano, western - western riding, 1/6 27.02.2016 Adina, esteet - 90cm, 1/2 20.02.2016 Rinnstein, koulu - helppo A, 4/21 19.02.2016 Rinnstein, esteet - 80cm, 2/17 13.02.2016 Metsälampi, esteet - 50cm, 3/30 01.02.2016 Gotham Stable, koulu - helppo A, 6/37 15.01.2016 Hamilton Bravo, koulu - helppo B, 3/26 05.12.2015 Ketunpolku, esteet - 90cm, 3/17 30.11.2015 Lapland, matkaratsastus - 30km, 3/9 30.11.2015 Lapland, western - barrel racing, 5/13 30.11.2015 Lapland, western - reining, 6/13 29.11.2015 Mallaspuro, esteet - 80cm, 1/3 07.11.2015 Querido, esteet - 90cm, 1/38 31.10.2015 Koskimäki, koulu - helppo A, 3/45 30.10.2015 VPA, esteet - CUP, 90cm, 2/6 09.10.2015 Meadow Hill, esteet - 80cm, 1/33 20.09.2015 Springfields, koulu - helppo A, 1/14 14.09.2015 Lapland, koulu - helppo A, 2/8 14.09.2015 Lapland, esteet - 80cm, 1/9 10.04.2016 Runoranta, koulu (tarina) - helppo C, 5/6 (ei sij.) 29.08.2015 Redwood, maastoesteet (tarina) - 70-80cm, 3/4 (ei sij.) |
Matkaratsastusjaoksen alaiset kilpailut (81p)
29.03.2016 Crampton Stock Horses - 120km, hyl 28.03.2016 Crampton Stock Horses - 120km, 4/17, 7p 21.03.2016 Ricochet Ranch - 80km, 4/6, 2p 14.03.2016 Valmarya - 120km, 4/15, 7p 12.03.2016 Valmarya - 120km, 21/23, 1p 10.03.2016 Valmarya - 120km, 15/20, 1p 02.03.2016 Valmarya - 80km, 6/8, 5p 14.02.2016 Valmarya - 80km, 4/9, 7p 13.02.2016 Marvellous Herrings - 80km, 5/11, 6p 16.01.2016 Oberwald - 80km, hyl 30.12.2015 Crampton Stock Horses - 80km, 8/9, 3p 06.12.2015 Minnin Yksityiset - 50km, 3/11, 8p 30.11.2015 Minnin Yksityiset - CUP, 60km, 9/13, 4p 30.11.2015 Zen - 50km, 4/9, 7p 08.11.2015 Zen - 50km, 12/12, 1p 30.09.2015 Temareef - CUP, 30km, 17/21, 2p 17.09.2015 Mustang - 30km, 7/11, 4p 16.09.2015 Mustang - 30km, hyl 15.09.2015 Mustang - 30km, 3/11, 8p 23.07.2015 Temareef Arabians - 30km, hyl 22.07.2015 Temareef Arabians - 30km, 3/11, 8p |
Esteratsastusjaoksen alaiset sijoitukset (20 sij.)
03.03.2016 Viehättävä - 80cm, 3/30
10.02.2016 Kuuralehto - 90cm, 1/40
09.02.2016 Kuuralehto - 90cm, 6/40
06.02.2016 Kuuralehto - 90cm, 3/40
15.01.2016 Huvitutti - 80cm, 6/40
14.01.2016 Ketunpolku - 80cm, 5/30
14.01.2016 Huvitutti - 80cm, 6/40
12.01.2016 Huvitutti - 80cm, 3/40
08.01.2016 Ketunpolku - 80cm, 2/30
02.01.2016 Huvitutti - 80cm, 6/40
29.12.2015 Huvitutti - 80cm, 4/30
25.12.2015 Huvitutti - 80cm, 5/40
23.12.2015 Huvitutti - 80cm, 3/40
13.10.2015 Vindemia - 80cm, 4/40
11.10.2015 Vindemia - 80cm, 5/40
25.09.2015 Mango - 90cm, 3/42
25.09.2015 Mango - 80cm, 1/48
23.09.2015 Mango - 80cm, 6/48
31.08.2015 Ginger - CUP, 90cm, 12/158
17.08.2015 Kilpailukeskus Stewart - 90cm, 6/51
03.03.2016 Viehättävä - 80cm, 3/30
10.02.2016 Kuuralehto - 90cm, 1/40
09.02.2016 Kuuralehto - 90cm, 6/40
06.02.2016 Kuuralehto - 90cm, 3/40
15.01.2016 Huvitutti - 80cm, 6/40
14.01.2016 Ketunpolku - 80cm, 5/30
14.01.2016 Huvitutti - 80cm, 6/40
12.01.2016 Huvitutti - 80cm, 3/40
08.01.2016 Ketunpolku - 80cm, 2/30
02.01.2016 Huvitutti - 80cm, 6/40
29.12.2015 Huvitutti - 80cm, 4/30
25.12.2015 Huvitutti - 80cm, 5/40
23.12.2015 Huvitutti - 80cm, 3/40
13.10.2015 Vindemia - 80cm, 4/40
11.10.2015 Vindemia - 80cm, 5/40
25.09.2015 Mango - 90cm, 3/42
25.09.2015 Mango - 80cm, 1/48
23.09.2015 Mango - 80cm, 6/48
31.08.2015 Ginger - CUP, 90cm, 12/158
17.08.2015 Kilpailukeskus Stewart - 90cm, 6/51
Päiväkirja
04.09.2016 WRJ:n alaiset tarinakilpailut Orange Woodisa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Mikä on sinun ja hevosesi ääneen karjaisema motto/huudahdus yleisölle radan jälkeen, kun se on mennyt oikein nappiin? Pituus 1-2 lausetta tai yhdestä muutamaan erillistä sanaa (esim. "Go! Go! Go!").
"Hummani hei, voiton kotiin ehkä vei!"
Tuomarilta erikoiskommentti: Runosuoni kukkii!
10.04.2016 Villit tarinakoulukilpailut Runorannassa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Radan loppuosuuden opetteleminen tuottaa sinulle vaikeuksia, joten päätät kehitellä siihen muistisäännön. Millainen muistisääntösi on ja mihin liikkeeseen sovellat sitä? Vastauksen suositeltu pituus yksi lause.
"Keskisormi pystyssä laukkaa harjoitellen ja sormi kohti itää vaihtaen raviin."
Sovellettu kohtaan keskiympyrä harjoitusravissa, suunnanmuutos harjoituslaukassa ja harjoitusravia.
14.02.2016 KRJ:n alaiset tarinakilpailut Hukkapurossa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Verryttelyalueella ratsuasi vastaan tulee komea ori tai kaunis tamma. Millaisen iskulauseen se lohkaisisi, jos osaisi puhua?
"Omena, näytät syötävän hyvältä!"
13.02.2016 Metsälammen harjoitusestekilpailut, kirjoittanut Nicky
Tuomarin kommentti: "Radalla panostit erityisen paljon huolellisiin ratsastusteihin, mutta se lisäsi aikaa suoritukseenne. Esteistuntasi oli yksi tämän luokan parhaista! Voit olla ylpeä kolmannesta sijasta!"
Luokassamme oli 29 muuta osallistujaa meidän lisäksemme. Pureskelin kynsiäni levottomana ja vilkaisin voikkoa oria, joka vaihteli painoa jalalta toiselle. Esteet olivat luokassa 50 sentin korkuisia, joka oli alle sen, mitä Leo useimmin hyppeli. En hermoillut sitä, mitä Leo tuumaisi esteistä, vaan sitä, miten se toimisi radalla.
Nimemme kuulutettiin kaiuttimissa ja saavuimme kentällä minä istuen Leon selässä. Kumarsin tuomarille ja ohjasin Leon voltille. Annoin sille hieman pohkeita ja se nosti saman tien reippaan ravin. Leo vilkuili hieman esteitä. Tunnistin orin askelista jännittyneisyyttä, mutta se katosi, kun äänimerkki tuli ja ohjasin Leon kohti ensimmäistä estettä. Vaikka Leo olikin käypä este- ja kouluratsu ja loistava westernhepo, en uskaltanut esteradalla liian tiukkoja mutkia ja yritin keskittyä ratsastusteihin.
Leo kuunteli pienentäkin käskyäni. Kovin vauhdilla ori ei rataa mennyt läpi, mutta minua se ei haitannut, sillä ausseja ei tunnettu nopeudesta, vaan niiden kestävyydestä. Yksi este takana, sitten toinen ja kolmas. Rata sujui kuin olin sen mielessäni läpi käynyt. Minun ei tarvinnut ajaa Leoa kohti estettä, vaan se hyppeli iloisesti niiden yli.Viimeinen este häämötti edessä ja annoin Leolle lisää pohkeita. Ori kiiti esteen yli valtavalla ilmavaralla. Katsomosta kuului taputuksia, kun ohjasin Leon pois kentältä.
Lauren oli hevosauton luona innoissaan taputtelemassa käsiään yhteen.
”Te olitte hyviä!”
Lopulta seurasi luokan palkintojen jako. Sijoituimme Leon kanssa kolmansiksi ja olin ylpeä orista. Saimme vielä hieman palautetta tuomarilta. Hän kehui minun esteistuntaani ja huolellisuutta ja minusta hieman tuntui, että ehkä Leokin oli hieman ylpeä minusta. Olikohan se taputtanut minua kaviolla päähän, jos olisi ymmärtänyt?
08.12.2015 Laukaten kohti auringonlaskua - ei kun naapuritilaa, kirjoittanut tilan työntekijä, Trista (Nicky)
Nicky oli käskenyt minun ottaa tänään rennommin ja lähteä ratsastamaan Leolla. Sitä tapahtui harvoin, sillä Leo oli Nickyn silmäterä ja harvoin hän käski muiden ratsastaa sillä. Tänään oli myös meille rakas tiistai, joka tarkoitti henkähdystaukoa ratsastajista ja tuntemattomista ihmisistä. Crampton sai taas hetken olla se Crampton, johon minä olin tottunut. Hain kultaisen värisen orin tarhasta ja talutin sen hoitopuomille, jonka luona valjastin sen. Leo seisoi nätisti paikallaan ja minä jäin taputtelemaan sitä. Se vilkaisi minua ruskeilla, lempeillä silmillään ja asetti päänsä syliini.
"Eikä teidän pitänyt mennä ratsastamaan?" Nicky virnisti meille taluttaessaan nuorta vuonohevostammaa Guria meidän ohitse.
"Aikaahan meillä vain on", virnistin naiselle.
Talli oli hieman autiompi, kun täällä ei törmännyt enää joka päivä Laureniin ja Maxiin. Varsinkin Maxin puuttumisen huomasi, sillä minä olin paiskinut hänen kanssaan alusta asti täällä töissä ja hänellä oli joka päivä jotain, mistä virnuilla. Laurenin ollessa poissa meiltä puuttui kääpiö. Onneksi Alaric oli yhä täällä. Meidän kikkarapäinen poika ranskalaisella aksentillaan. Sitä huomasi vasta ihmisten puuttuessa, kuinka he oikeasti kuuluivat jonnekin. Kävihän Laurenkin melkein joka päivä Cramptonissa, mutta se ei ollut sama asia.
Leo katsoi minua kärsivällisennäköisenä, kun heräsin koomastani. Naurahdin ääneen ja heitin stetsonin päähän loikaten Leon selkään. Ohjasin Leon kohti laukkarataa ja hetken kuluttua käänsin sen kohti laitumelle, jonka portti oli auki ja ohjasin orin kohti niittyä. Leo käveli toisinaan hieman lujempaa ja painoi hieman ohjalle. Tiesin, että orin teki mieli laukata, mutta kiusasin sitä hetken ja pidättelin sen menohaluja hetken. Meidän tullessa alamäkeen annoin sille pohkeita ja ori nosti saman tien vauhdikkaan laukan. Tuuli vain vinkui korvissani meidän kiitäessä mäkeä alas. Tämä oli se, mitä olin pitkään kaivannut. Hetki ilman huolia ja hevosella laukatessa kohti ei mitään. Annoin Leon kirmata niin kauan kuin se jaksoi ja orihan jaksoi. Minun oli pakko hidastaa sen vauhtia, sillä edessä oli tulossa portti ja minä en ollut esteiden hyppelyihmisiä, vaikk Leo olisikin saattanut hypätä sen yli. Toisaalta portti taisi olla liian korkea orille.
Minä en ollut yhtään katsonut kelloa ja tajusin meidän olevan jo aika kaukana kotoa, kun Brevleyn tila näkyi horisontissa. Tyson oli huomannut meidät kaukaa ja heilutti käsiään. Minun ei auttanut kuin antaa Leolle pohkeita ja ratsastaa miehen luo.
"Miten te tänne asti tulitte? Vai oliko Nickyllä jotain?" Tyson ihmetteli.
"Sain niin sanotun vapaapäivän ja pääsin maastoilemaan tällä, niin pakkohan siitä on ottaa kaikki irti", virnistin miehelle.
"Cramptonissa taitavat asiat sujua suunnitellusti", Tyson totesi hymyillen.
"Joo. Nickyn yllätykseksi kaikilla on jokin into oppia westernratsastusta. Kaikki ryhmät ovat jo täynnä ja Nickyllä ei edes riitä aikaa opettaa kaikkia. Minullakin on muutama ryhmä", sanoin.
"Oho, mutta sehän on hyvä juttu! Sano Nickylle, että minä voisin mielelläni tulla myös opettamaan, kun ajanpuutettakin hieman on", Tyson virnisti.
"Oikeasti vai? Tottakai!" ilahduin silmissä.
"Kun noin hienojakin hevosia on, niin en yhtään ihmettele, että Cramptonissa on ryysis", Tyson naurahti.
Vilkaisin kelloa ja se lähenteli kahdeksaa. Totesin Tysonille, että minun pitäisi palata rupateltuani miehen kanssa pitkään. Annoin Leon kävellä rauhallisesti Cramptoniin ja matka taittuikin nopeammin kuin kuvittelin, kun Cramptonin valot häämöttivät horisontissa. Nicky oli tekemässä iltatallia ja katsoi minua virnuillen, että mikä kesti.
"Poikkesin Brevleyssä ja Tyson sanoi, että sekin voisi tulla opettamaan westerniä", hymyilin Nickylle.
"Mutta sehän on ihan mahtavaa!" Nicky hihkaisi ja jatkoi ruuan jakoa.
Purin Leon varusteista ja talutin sen tarhaan.
26.10.2015 Westernvalmennus, reining, valmentajana Elijah Riches, kirjoittanut Nicky
Cramptonin pihassa seisoin taas kuukauden jälkeen. Nicky oli soittanut ja pyytänyt minua valmentamaan hänen hevostaan, enkä minä osannut kieltäytyä. Nicky ilmestyi kentälle taluttaen voikon väristä oria.
"Mikset sää oo mulle kertonut, että sulla on tämmöinenkin ihanuus?" nauroin naiselle.
"Mää oon yrittäny piilotella sitä sulta", Nicky iski silmää nousten hevosensa selkään.
"Mites sää oot tän kanssa pärjänny?" virnistin kysyen naiselta.
"Tässä on oikeen monitoimihevonen. Matkassa sen kanssa on kilpailtu ja koulussa ja esteillä. Westernissä se on sijoittunut sekä barrel racingissa että karjaluokissa", Nicky sanoi ylpeänä.
"Katotaanko, kauanko sulla on hieno hevonen?" totesin naiselle ja nauroin, kun tämä näytti surkealta.
"Sää et mun oria pilaa!"
Reiningiä oli tarkoitus harjoitella tänään, ja pääsimmekin saman tien vauhtiin, kun Nicky pienten alkuverryttelyiden jälkeen ratsasti Leolla ympyrällä laukaten. Käskin heidän aluksi laukata kahdeksikkoa ja ympyröitä tehden laukanvaihtoja ja vauhdin tempon säätelemistä tylsistymiseen asti. Leo kuunteli Nickyä hyvin ja vastasi saman tien hänen pyyntöihin. Ratsukon työskentely oli melkein ilmeetöntä. Nickyllä ja Leolla sattui kuitenkin virhe, kun he tekivät laukanvaihtoa. Nicky antoi turhan epäselvät ohjeet, ja Leo oli sekaisin. Se teki aluksi laukanvaihdon, mutta se heitti laukan takaisin oikealle puolelle. Huomautin Nickyä virheestä ja kehotin antamaan selkeät, mutta pienet ohjeet. Tällä kertaa meni jo paremmin, mutta Leo joutui taas hetken epäröimään. Nicky ja Leo tekivät tähän väliin tempon säätelemistä. Leo kiihdytti hyvin, ja molemmat olivat perillä siitä, mitä tehtiin. Kun Nicky pidätti oriaan, Leo hidasti vauhtia.
"Tehkää vielä muutama laukanvaihto, jos ne tällä kertaa onnistuis. Ja Nicky! Sää ratsastat vaativan B:n kouluratsuilla, niin kyllä sää osaat selkeät ohjeet westernratsullesi antaa", huomautin.
Nicky nauroi pudistellen päätään. Nicky teki huomattavan parannuksen ja laukanvaihdot sujuivat ongelmitta.
Ajattelin, että kokeilisimme vielä spiniä, liukuvia pysähdyksiä ja peruutuksia sekä siitä lähteviä nopeita käännöksiä. Nicky ohjasi Leon keskelle kenttää, ja he alkoivat pyörimään. Leo pyöri aluksi hieman epävarmasti ja se joutui hetken miettimään, miten laittoi jalkansa, mutta kun ori pääsi vauhtiin, niin vauhtia riitti.
"Mulla pyörii päässä", Nicky nauroi.
Sen jälkeen Nicky ratsasti Leolla kentän toisen päähän. Leo lähti alussa hitaasti liikkeelle, mutta muutamassa sekunnissa se kiihdytti jo täysiä kentän toiseen päähän. Liukuva pysähdys sujui heiltä hyvin, enkä keksinyt mitään huomautettavaa. He toistivat liukuvan pysähdyksen vielä kerran. Ratsukosta huomasi, että heillä toimi yhteistyö ja molemmat nauttivat täysin siemauksin. Vielä lopuksi olivat peruutukset ja nopeat käännökset. Leo peruutti hieman kömpelösti alussa. Kai se pelkäsi törmäävänsä johonkin. Nicky huomasi ongelman myös ja toimi ennen kuin kerkesin sanomaan mitään. Hän rohkaisi Leoa, ja loppu sujuikin heillä sulavasti. Leo peruutti vielä hieman ja kääntyi ympäri kuin sen kaviot eivät olisi koskeneet maahan.
"Cheesleyllä on potentiaalia. Sun vaa pitää muistaa, että sullakin on", hymyilin Nickylle, joka hieman punastui.
Nainen seisoi hiljaa paikallaan, eikä iskenyt millään tavalla takaisin.
"Milloin tuun seuraavan kerran?" naureskelin.
"Huomenna voisit kyllä Maxia ja Maddea valmentaa", Nicky virnisti paljastaen valkoisen hammasrivistönsä.
"Ylihuomenna kävis paremmin", hymyilin vastaten naisen hymyyn.
Minun teki mieli halata naista ja pitää häntä sylissäni, mutta jätin sen tekemättä.
"Näkemiin!" Nicky totesi taluttaen orinsa talliin.
Jäin hetkeksi katsomaan naisen perään ennen kuin lähdin. Kai odotin, että nainen olisi kääntynyt ja kiepahtanut kaulaani.
29.08.2015 Villit maastoestetarinakilpailut Redwoodissa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Miksi ratsusi kaahottaa radalta maaliin ilman ratsastajaa?
En tiedä, oliko Leo ollut fiksuin valinta maastoesteille. Ori rakasti maastoilua, mutta esteet olivat pieni nou nou sille. Kyllähän se esteitä hyppi, mutta se tuntui Leosta varmaan samalta kuin lapsesta, jolle oli väkisin syötetty puuro. Ennen kuin olin edes valmis, Trista ilmestyi kirkuen, että oli meidän vuoromme ja ei mennyt kauaa, että istuin Leon selässä ohjaten sitä kohti lähtöä. Lähtö tuli ja meni. Radan alku sujui lupaavasti ja meillä oli hyvä vauhti päällä. Hykertelin innoissani, jos vaikka selvittäisimmekin radan ennätysajassa ja puhtaasti. Ja vielä jos voittaisimme!
Koskaan ei saa toivoa liikaa liian aikaisin, sillä tukin kohdalla meidän vauhtimme pilasi äkkijarrutus. En ollut varautunut ilmalentoon ja lensin tukin yli toiselle puolelle. Leo mulkoili minua silmät suurina esteen toiselta puolelta. Nousin äkkiä ylös ja olin kiipeämässä takaisin orin selkään, mutta se pelästyi jotakin ja raahauduin sen perässä toinen jalka jalustimeen jumittuneena. Vihdoin sain jalustimen pois jalasta, mutta ennen kuin edes kerkesin silmiä räpäyttää, Leo kaahasi jo kaukana kohti maalia jalustimet paukkuen. Katsoin hölmistyneenä orin perään ja hieraisin silmiäni toivoen, että kaikki olisikin vain pahaa unta. Se ei kuitenkaan auttanut. Seisoin yhä yksinäni ja Leo oli kadonnut horisontista. Siinä kohtaa en voinut kuin ruveta kävelemään orin perässä kohti maalia.
21.08.2015 Karjahevosen hommissa, kirjoittanut Nicky
Purin hampaita yhteen ja katsoin nautaa, joka erkani laumasta. Leokin huomasi, mitä katsoin ja se jännittyi allani ollen valmis juoksemaan naudan kiinni. Maiskautin ja annoin hieman pohkeita. Ori nosti käynnistä suoraan laukkaan. Saimme naudan nopeasti kiinni ja kiersimme sen ohjaten sen takaisin laumaan. Nauta oli kuitenkin päättänyt, ettei sitä kiinnostanut palata lajitovereiden joukkoon ja se löi jarrut pohjaan ohittaen Leon. Leo seurasi tarkkaan naudan perässä hieman odottaen minun käskyjäni. Itse en kerinnyt reagoimaan naudan liikkeisiin, ja Leo teki myös äkkijarrutuksen. Hätkähdin hieman ja tartuin tiukasti kiinni satulannupista. Annoin saman tien Leolle enemmän pohkeita ohjaten sen naudan perään. Ajoimme naudan takaisin laumaan. Nyt nauta päätti viihtyä laumassansa eikä lähtenyt omille teilleen.
Saimme karjan ajettua toiselle laitumelle. Emmehän me kaksin olleet Leon kanssa, vaan mukana oli myös Max Kerryllä ja Lauren Maddella, joka oli päässyt myös kokeilemaan karjanajoa, vaikka Maddehan oli osaava hevonen, joten Laurenilla ei ollut hätää. Oli hauska sinänsä nähdä jockey istumassa laukkasatulan sijasta westernssatulassa ja edessä avautui radan sijasta laitumia. Palasimme tallille alussa ottaen laukkakilpailun. Madde ja Lauren voittivat, mutta selitimme Maxin kanssa syyksi sen, että Madde oli ketterä ja Lauren jockey. Kerry oli taas ruvennut hieman kenkkuilemaan Maxille, jonka takia saimme Leon kanssa ylivoimaisen kakkossijan.
19.07.2015 Cheesley - elämäni ori, kirjoittanut Nicky
Cheesley on jotain uskomatonta. Ehkä se on minun elämäni ori . Sellainen, johon törmätään vain kerran elämässä. Kun olin nähnyt orin, olin vain sulaa vahaa sen edessä. Kasvattaja, Harry Budwee, oli minun vanha tuttavani ja asui lähellä Hawkeria myös. Hän yritti myydä oriansa, mutta entinen omistaja oli haukkunut oria ympäriinsä eikä kukaan halunnut ostaa sitä. Kun Harry kertoi hänelle olevan nuori, voikko ori myynnissä, olin kiinnostunut ja ilmoitin Harrylle, että tulisin katsomaan Cheesleytä.
Leoa oli sanottu kiukkuiseksi, riehuvaksi, joka oli talloa entisen omistajansa allensa. Harrylla oli käynyt mielessä ruunata ori, mutta sen hyvän suvun takia hän ei kuitenkaan kehdannut. Harrynkin käsissä Leo oli hieman mahdoton ja se kuin yritti juosta miestä karkuun. Tykkäsin orista heti alussa, kun näin sen. Sen liikkeet olivat sulavat ja orilla hyvä rakenne. Ei sen sukukaan ollut hassumpi. Ilmoitin Harrylle, että haluaisin ratsastaa Leolla. Hoidin ja valjastin orin ja se ei ollut lainkaan sen tyylinen, mitä olin kuullut. Leo seisoi lauhkeasti paikallaan ja vilkuili minua lempeästi ruskeilla silmillään.
Kun nousin Leon selkään, minun teki mieli tokaista Harrylle, että minä ottaisin orin. Leo liikkui juuri niin kuin tahdon ja sillä oli pehmeät askeleet, joissa oli mukava istua. Laukkasin sillä ja tein kiemuroita ja se osasi hieman kouluratsastusaskeliakin. Palasimme Harryn luo ja huomasin, kuinka ori jännittyi enemmän, mitä lähemmäksi tulimme Harryä.
"Minä taidan tietää, miksi tätä on haukuttu. Se pelkää miehiä", tokaisin Harrylle.
Nykyään Leo sietää enemmän miehiä, mutta sitä asiaa työstetään koko ajan ja Max pääsi koekaniiniksi. Leon ostamista en ole koskaan katunut ja se on se, mitä olen tuntunut etsivänkin.
"Minun oma herrasmieheni", kuiskasin orin korvaan, kun halasin sitä selästä.
Ori hörähti hiljaa ja katsoi minua ruskeilla silmillään. Aina kun ratsastimme kaksin, minulla oli tapana läpi käydä minun ja Leon tarina läpi uudelleen ja uudelleen. Se, kuinka ori oli väärinymmäretty. Sitä ei tiedetty, oliko Leon entinen omistaja tehnyt Leolle jotain, mutta nyt se oli hyvässä kodissa ja saisi elää täällä koko loppuelämänsä ja nauttia elämästä. Tietenkin kilpailuja ja jälkeläisiä ja kaikkea oli vielä edessä päin, mutta jostakin kaiken piti alkaa.
Tehtävänanto: Mikä on sinun ja hevosesi ääneen karjaisema motto/huudahdus yleisölle radan jälkeen, kun se on mennyt oikein nappiin? Pituus 1-2 lausetta tai yhdestä muutamaan erillistä sanaa (esim. "Go! Go! Go!").
"Hummani hei, voiton kotiin ehkä vei!"
Tuomarilta erikoiskommentti: Runosuoni kukkii!
10.04.2016 Villit tarinakoulukilpailut Runorannassa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Radan loppuosuuden opetteleminen tuottaa sinulle vaikeuksia, joten päätät kehitellä siihen muistisäännön. Millainen muistisääntösi on ja mihin liikkeeseen sovellat sitä? Vastauksen suositeltu pituus yksi lause.
"Keskisormi pystyssä laukkaa harjoitellen ja sormi kohti itää vaihtaen raviin."
Sovellettu kohtaan keskiympyrä harjoitusravissa, suunnanmuutos harjoituslaukassa ja harjoitusravia.
14.02.2016 KRJ:n alaiset tarinakilpailut Hukkapurossa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Verryttelyalueella ratsuasi vastaan tulee komea ori tai kaunis tamma. Millaisen iskulauseen se lohkaisisi, jos osaisi puhua?
"Omena, näytät syötävän hyvältä!"
13.02.2016 Metsälammen harjoitusestekilpailut, kirjoittanut Nicky
Tuomarin kommentti: "Radalla panostit erityisen paljon huolellisiin ratsastusteihin, mutta se lisäsi aikaa suoritukseenne. Esteistuntasi oli yksi tämän luokan parhaista! Voit olla ylpeä kolmannesta sijasta!"
Luokassamme oli 29 muuta osallistujaa meidän lisäksemme. Pureskelin kynsiäni levottomana ja vilkaisin voikkoa oria, joka vaihteli painoa jalalta toiselle. Esteet olivat luokassa 50 sentin korkuisia, joka oli alle sen, mitä Leo useimmin hyppeli. En hermoillut sitä, mitä Leo tuumaisi esteistä, vaan sitä, miten se toimisi radalla.
Nimemme kuulutettiin kaiuttimissa ja saavuimme kentällä minä istuen Leon selässä. Kumarsin tuomarille ja ohjasin Leon voltille. Annoin sille hieman pohkeita ja se nosti saman tien reippaan ravin. Leo vilkuili hieman esteitä. Tunnistin orin askelista jännittyneisyyttä, mutta se katosi, kun äänimerkki tuli ja ohjasin Leon kohti ensimmäistä estettä. Vaikka Leo olikin käypä este- ja kouluratsu ja loistava westernhepo, en uskaltanut esteradalla liian tiukkoja mutkia ja yritin keskittyä ratsastusteihin.
Leo kuunteli pienentäkin käskyäni. Kovin vauhdilla ori ei rataa mennyt läpi, mutta minua se ei haitannut, sillä ausseja ei tunnettu nopeudesta, vaan niiden kestävyydestä. Yksi este takana, sitten toinen ja kolmas. Rata sujui kuin olin sen mielessäni läpi käynyt. Minun ei tarvinnut ajaa Leoa kohti estettä, vaan se hyppeli iloisesti niiden yli.Viimeinen este häämötti edessä ja annoin Leolle lisää pohkeita. Ori kiiti esteen yli valtavalla ilmavaralla. Katsomosta kuului taputuksia, kun ohjasin Leon pois kentältä.
Lauren oli hevosauton luona innoissaan taputtelemassa käsiään yhteen.
”Te olitte hyviä!”
Lopulta seurasi luokan palkintojen jako. Sijoituimme Leon kanssa kolmansiksi ja olin ylpeä orista. Saimme vielä hieman palautetta tuomarilta. Hän kehui minun esteistuntaani ja huolellisuutta ja minusta hieman tuntui, että ehkä Leokin oli hieman ylpeä minusta. Olikohan se taputtanut minua kaviolla päähän, jos olisi ymmärtänyt?
08.12.2015 Laukaten kohti auringonlaskua - ei kun naapuritilaa, kirjoittanut tilan työntekijä, Trista (Nicky)
Nicky oli käskenyt minun ottaa tänään rennommin ja lähteä ratsastamaan Leolla. Sitä tapahtui harvoin, sillä Leo oli Nickyn silmäterä ja harvoin hän käski muiden ratsastaa sillä. Tänään oli myös meille rakas tiistai, joka tarkoitti henkähdystaukoa ratsastajista ja tuntemattomista ihmisistä. Crampton sai taas hetken olla se Crampton, johon minä olin tottunut. Hain kultaisen värisen orin tarhasta ja talutin sen hoitopuomille, jonka luona valjastin sen. Leo seisoi nätisti paikallaan ja minä jäin taputtelemaan sitä. Se vilkaisi minua ruskeilla, lempeillä silmillään ja asetti päänsä syliini.
"Eikä teidän pitänyt mennä ratsastamaan?" Nicky virnisti meille taluttaessaan nuorta vuonohevostammaa Guria meidän ohitse.
"Aikaahan meillä vain on", virnistin naiselle.
Talli oli hieman autiompi, kun täällä ei törmännyt enää joka päivä Laureniin ja Maxiin. Varsinkin Maxin puuttumisen huomasi, sillä minä olin paiskinut hänen kanssaan alusta asti täällä töissä ja hänellä oli joka päivä jotain, mistä virnuilla. Laurenin ollessa poissa meiltä puuttui kääpiö. Onneksi Alaric oli yhä täällä. Meidän kikkarapäinen poika ranskalaisella aksentillaan. Sitä huomasi vasta ihmisten puuttuessa, kuinka he oikeasti kuuluivat jonnekin. Kävihän Laurenkin melkein joka päivä Cramptonissa, mutta se ei ollut sama asia.
Leo katsoi minua kärsivällisennäköisenä, kun heräsin koomastani. Naurahdin ääneen ja heitin stetsonin päähän loikaten Leon selkään. Ohjasin Leon kohti laukkarataa ja hetken kuluttua käänsin sen kohti laitumelle, jonka portti oli auki ja ohjasin orin kohti niittyä. Leo käveli toisinaan hieman lujempaa ja painoi hieman ohjalle. Tiesin, että orin teki mieli laukata, mutta kiusasin sitä hetken ja pidättelin sen menohaluja hetken. Meidän tullessa alamäkeen annoin sille pohkeita ja ori nosti saman tien vauhdikkaan laukan. Tuuli vain vinkui korvissani meidän kiitäessä mäkeä alas. Tämä oli se, mitä olin pitkään kaivannut. Hetki ilman huolia ja hevosella laukatessa kohti ei mitään. Annoin Leon kirmata niin kauan kuin se jaksoi ja orihan jaksoi. Minun oli pakko hidastaa sen vauhtia, sillä edessä oli tulossa portti ja minä en ollut esteiden hyppelyihmisiä, vaikk Leo olisikin saattanut hypätä sen yli. Toisaalta portti taisi olla liian korkea orille.
Minä en ollut yhtään katsonut kelloa ja tajusin meidän olevan jo aika kaukana kotoa, kun Brevleyn tila näkyi horisontissa. Tyson oli huomannut meidät kaukaa ja heilutti käsiään. Minun ei auttanut kuin antaa Leolle pohkeita ja ratsastaa miehen luo.
"Miten te tänne asti tulitte? Vai oliko Nickyllä jotain?" Tyson ihmetteli.
"Sain niin sanotun vapaapäivän ja pääsin maastoilemaan tällä, niin pakkohan siitä on ottaa kaikki irti", virnistin miehelle.
"Cramptonissa taitavat asiat sujua suunnitellusti", Tyson totesi hymyillen.
"Joo. Nickyn yllätykseksi kaikilla on jokin into oppia westernratsastusta. Kaikki ryhmät ovat jo täynnä ja Nickyllä ei edes riitä aikaa opettaa kaikkia. Minullakin on muutama ryhmä", sanoin.
"Oho, mutta sehän on hyvä juttu! Sano Nickylle, että minä voisin mielelläni tulla myös opettamaan, kun ajanpuutettakin hieman on", Tyson virnisti.
"Oikeasti vai? Tottakai!" ilahduin silmissä.
"Kun noin hienojakin hevosia on, niin en yhtään ihmettele, että Cramptonissa on ryysis", Tyson naurahti.
Vilkaisin kelloa ja se lähenteli kahdeksaa. Totesin Tysonille, että minun pitäisi palata rupateltuani miehen kanssa pitkään. Annoin Leon kävellä rauhallisesti Cramptoniin ja matka taittuikin nopeammin kuin kuvittelin, kun Cramptonin valot häämöttivät horisontissa. Nicky oli tekemässä iltatallia ja katsoi minua virnuillen, että mikä kesti.
"Poikkesin Brevleyssä ja Tyson sanoi, että sekin voisi tulla opettamaan westerniä", hymyilin Nickylle.
"Mutta sehän on ihan mahtavaa!" Nicky hihkaisi ja jatkoi ruuan jakoa.
Purin Leon varusteista ja talutin sen tarhaan.
26.10.2015 Westernvalmennus, reining, valmentajana Elijah Riches, kirjoittanut Nicky
Cramptonin pihassa seisoin taas kuukauden jälkeen. Nicky oli soittanut ja pyytänyt minua valmentamaan hänen hevostaan, enkä minä osannut kieltäytyä. Nicky ilmestyi kentälle taluttaen voikon väristä oria.
"Mikset sää oo mulle kertonut, että sulla on tämmöinenkin ihanuus?" nauroin naiselle.
"Mää oon yrittäny piilotella sitä sulta", Nicky iski silmää nousten hevosensa selkään.
"Mites sää oot tän kanssa pärjänny?" virnistin kysyen naiselta.
"Tässä on oikeen monitoimihevonen. Matkassa sen kanssa on kilpailtu ja koulussa ja esteillä. Westernissä se on sijoittunut sekä barrel racingissa että karjaluokissa", Nicky sanoi ylpeänä.
"Katotaanko, kauanko sulla on hieno hevonen?" totesin naiselle ja nauroin, kun tämä näytti surkealta.
"Sää et mun oria pilaa!"
Reiningiä oli tarkoitus harjoitella tänään, ja pääsimmekin saman tien vauhtiin, kun Nicky pienten alkuverryttelyiden jälkeen ratsasti Leolla ympyrällä laukaten. Käskin heidän aluksi laukata kahdeksikkoa ja ympyröitä tehden laukanvaihtoja ja vauhdin tempon säätelemistä tylsistymiseen asti. Leo kuunteli Nickyä hyvin ja vastasi saman tien hänen pyyntöihin. Ratsukon työskentely oli melkein ilmeetöntä. Nickyllä ja Leolla sattui kuitenkin virhe, kun he tekivät laukanvaihtoa. Nicky antoi turhan epäselvät ohjeet, ja Leo oli sekaisin. Se teki aluksi laukanvaihdon, mutta se heitti laukan takaisin oikealle puolelle. Huomautin Nickyä virheestä ja kehotin antamaan selkeät, mutta pienet ohjeet. Tällä kertaa meni jo paremmin, mutta Leo joutui taas hetken epäröimään. Nicky ja Leo tekivät tähän väliin tempon säätelemistä. Leo kiihdytti hyvin, ja molemmat olivat perillä siitä, mitä tehtiin. Kun Nicky pidätti oriaan, Leo hidasti vauhtia.
"Tehkää vielä muutama laukanvaihto, jos ne tällä kertaa onnistuis. Ja Nicky! Sää ratsastat vaativan B:n kouluratsuilla, niin kyllä sää osaat selkeät ohjeet westernratsullesi antaa", huomautin.
Nicky nauroi pudistellen päätään. Nicky teki huomattavan parannuksen ja laukanvaihdot sujuivat ongelmitta.
Ajattelin, että kokeilisimme vielä spiniä, liukuvia pysähdyksiä ja peruutuksia sekä siitä lähteviä nopeita käännöksiä. Nicky ohjasi Leon keskelle kenttää, ja he alkoivat pyörimään. Leo pyöri aluksi hieman epävarmasti ja se joutui hetken miettimään, miten laittoi jalkansa, mutta kun ori pääsi vauhtiin, niin vauhtia riitti.
"Mulla pyörii päässä", Nicky nauroi.
Sen jälkeen Nicky ratsasti Leolla kentän toisen päähän. Leo lähti alussa hitaasti liikkeelle, mutta muutamassa sekunnissa se kiihdytti jo täysiä kentän toiseen päähän. Liukuva pysähdys sujui heiltä hyvin, enkä keksinyt mitään huomautettavaa. He toistivat liukuvan pysähdyksen vielä kerran. Ratsukosta huomasi, että heillä toimi yhteistyö ja molemmat nauttivat täysin siemauksin. Vielä lopuksi olivat peruutukset ja nopeat käännökset. Leo peruutti hieman kömpelösti alussa. Kai se pelkäsi törmäävänsä johonkin. Nicky huomasi ongelman myös ja toimi ennen kuin kerkesin sanomaan mitään. Hän rohkaisi Leoa, ja loppu sujuikin heillä sulavasti. Leo peruutti vielä hieman ja kääntyi ympäri kuin sen kaviot eivät olisi koskeneet maahan.
"Cheesleyllä on potentiaalia. Sun vaa pitää muistaa, että sullakin on", hymyilin Nickylle, joka hieman punastui.
Nainen seisoi hiljaa paikallaan, eikä iskenyt millään tavalla takaisin.
"Milloin tuun seuraavan kerran?" naureskelin.
"Huomenna voisit kyllä Maxia ja Maddea valmentaa", Nicky virnisti paljastaen valkoisen hammasrivistönsä.
"Ylihuomenna kävis paremmin", hymyilin vastaten naisen hymyyn.
Minun teki mieli halata naista ja pitää häntä sylissäni, mutta jätin sen tekemättä.
"Näkemiin!" Nicky totesi taluttaen orinsa talliin.
Jäin hetkeksi katsomaan naisen perään ennen kuin lähdin. Kai odotin, että nainen olisi kääntynyt ja kiepahtanut kaulaani.
29.08.2015 Villit maastoestetarinakilpailut Redwoodissa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Miksi ratsusi kaahottaa radalta maaliin ilman ratsastajaa?
En tiedä, oliko Leo ollut fiksuin valinta maastoesteille. Ori rakasti maastoilua, mutta esteet olivat pieni nou nou sille. Kyllähän se esteitä hyppi, mutta se tuntui Leosta varmaan samalta kuin lapsesta, jolle oli väkisin syötetty puuro. Ennen kuin olin edes valmis, Trista ilmestyi kirkuen, että oli meidän vuoromme ja ei mennyt kauaa, että istuin Leon selässä ohjaten sitä kohti lähtöä. Lähtö tuli ja meni. Radan alku sujui lupaavasti ja meillä oli hyvä vauhti päällä. Hykertelin innoissani, jos vaikka selvittäisimmekin radan ennätysajassa ja puhtaasti. Ja vielä jos voittaisimme!
Koskaan ei saa toivoa liikaa liian aikaisin, sillä tukin kohdalla meidän vauhtimme pilasi äkkijarrutus. En ollut varautunut ilmalentoon ja lensin tukin yli toiselle puolelle. Leo mulkoili minua silmät suurina esteen toiselta puolelta. Nousin äkkiä ylös ja olin kiipeämässä takaisin orin selkään, mutta se pelästyi jotakin ja raahauduin sen perässä toinen jalka jalustimeen jumittuneena. Vihdoin sain jalustimen pois jalasta, mutta ennen kuin edes kerkesin silmiä räpäyttää, Leo kaahasi jo kaukana kohti maalia jalustimet paukkuen. Katsoin hölmistyneenä orin perään ja hieraisin silmiäni toivoen, että kaikki olisikin vain pahaa unta. Se ei kuitenkaan auttanut. Seisoin yhä yksinäni ja Leo oli kadonnut horisontista. Siinä kohtaa en voinut kuin ruveta kävelemään orin perässä kohti maalia.
21.08.2015 Karjahevosen hommissa, kirjoittanut Nicky
Purin hampaita yhteen ja katsoin nautaa, joka erkani laumasta. Leokin huomasi, mitä katsoin ja se jännittyi allani ollen valmis juoksemaan naudan kiinni. Maiskautin ja annoin hieman pohkeita. Ori nosti käynnistä suoraan laukkaan. Saimme naudan nopeasti kiinni ja kiersimme sen ohjaten sen takaisin laumaan. Nauta oli kuitenkin päättänyt, ettei sitä kiinnostanut palata lajitovereiden joukkoon ja se löi jarrut pohjaan ohittaen Leon. Leo seurasi tarkkaan naudan perässä hieman odottaen minun käskyjäni. Itse en kerinnyt reagoimaan naudan liikkeisiin, ja Leo teki myös äkkijarrutuksen. Hätkähdin hieman ja tartuin tiukasti kiinni satulannupista. Annoin saman tien Leolle enemmän pohkeita ohjaten sen naudan perään. Ajoimme naudan takaisin laumaan. Nyt nauta päätti viihtyä laumassansa eikä lähtenyt omille teilleen.
Saimme karjan ajettua toiselle laitumelle. Emmehän me kaksin olleet Leon kanssa, vaan mukana oli myös Max Kerryllä ja Lauren Maddella, joka oli päässyt myös kokeilemaan karjanajoa, vaikka Maddehan oli osaava hevonen, joten Laurenilla ei ollut hätää. Oli hauska sinänsä nähdä jockey istumassa laukkasatulan sijasta westernssatulassa ja edessä avautui radan sijasta laitumia. Palasimme tallille alussa ottaen laukkakilpailun. Madde ja Lauren voittivat, mutta selitimme Maxin kanssa syyksi sen, että Madde oli ketterä ja Lauren jockey. Kerry oli taas ruvennut hieman kenkkuilemaan Maxille, jonka takia saimme Leon kanssa ylivoimaisen kakkossijan.
19.07.2015 Cheesley - elämäni ori, kirjoittanut Nicky
Cheesley on jotain uskomatonta. Ehkä se on minun elämäni ori . Sellainen, johon törmätään vain kerran elämässä. Kun olin nähnyt orin, olin vain sulaa vahaa sen edessä. Kasvattaja, Harry Budwee, oli minun vanha tuttavani ja asui lähellä Hawkeria myös. Hän yritti myydä oriansa, mutta entinen omistaja oli haukkunut oria ympäriinsä eikä kukaan halunnut ostaa sitä. Kun Harry kertoi hänelle olevan nuori, voikko ori myynnissä, olin kiinnostunut ja ilmoitin Harrylle, että tulisin katsomaan Cheesleytä.
Leoa oli sanottu kiukkuiseksi, riehuvaksi, joka oli talloa entisen omistajansa allensa. Harrylla oli käynyt mielessä ruunata ori, mutta sen hyvän suvun takia hän ei kuitenkaan kehdannut. Harrynkin käsissä Leo oli hieman mahdoton ja se kuin yritti juosta miestä karkuun. Tykkäsin orista heti alussa, kun näin sen. Sen liikkeet olivat sulavat ja orilla hyvä rakenne. Ei sen sukukaan ollut hassumpi. Ilmoitin Harrylle, että haluaisin ratsastaa Leolla. Hoidin ja valjastin orin ja se ei ollut lainkaan sen tyylinen, mitä olin kuullut. Leo seisoi lauhkeasti paikallaan ja vilkuili minua lempeästi ruskeilla silmillään.
Kun nousin Leon selkään, minun teki mieli tokaista Harrylle, että minä ottaisin orin. Leo liikkui juuri niin kuin tahdon ja sillä oli pehmeät askeleet, joissa oli mukava istua. Laukkasin sillä ja tein kiemuroita ja se osasi hieman kouluratsastusaskeliakin. Palasimme Harryn luo ja huomasin, kuinka ori jännittyi enemmän, mitä lähemmäksi tulimme Harryä.
"Minä taidan tietää, miksi tätä on haukuttu. Se pelkää miehiä", tokaisin Harrylle.
Nykyään Leo sietää enemmän miehiä, mutta sitä asiaa työstetään koko ajan ja Max pääsi koekaniiniksi. Leon ostamista en ole koskaan katunut ja se on se, mitä olen tuntunut etsivänkin.
"Minun oma herrasmieheni", kuiskasin orin korvaan, kun halasin sitä selästä.
Ori hörähti hiljaa ja katsoi minua ruskeilla silmillään. Aina kun ratsastimme kaksin, minulla oli tapana läpi käydä minun ja Leon tarina läpi uudelleen ja uudelleen. Se, kuinka ori oli väärinymmäretty. Sitä ei tiedetty, oliko Leon entinen omistaja tehnyt Leolle jotain, mutta nyt se oli hyvässä kodissa ja saisi elää täällä koko loppuelämänsä ja nauttia elämästä. Tietenkin kilpailuja ja jälkeläisiä ja kaikkea oli vielä edessä päin, mutta jostakin kaiken piti alkaa.