Muistoissamme
30.11.2013 - 02.04.2018
30.11.2013 - 02.04.2018
(c) Boothulla Performance Horses, with permission!
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
The horse on the photos and information on the page have nothing in common.
Perustietoa |
Meriitit |
nimi Bosco von Tateau, Bosco
rotu, sukupuoli Australianhevonen, ori syntynyt, ikä 30.11.2013, 15v säkäkorkeus, väri 162cm, rautiaankimo painotus helppo A / ratsastusluokat (matka, western) rekisterinumero VH15-115-0011 omistaja Nicky VRL-14087 kasvattaja Tateau Farm, Australia |
Palkittu Westernratsastusjaoksessa 9/17 WRJ-I (105p)!
30.12.2017 Virtuaalinen Yleislaatuarvostelu - YLA2 pisteet: 29,5 (17+12,5) - 28 (16+12) - 17,5 - 10 - 4 = 89p |
Historiaa
"Myydään nuori kimo australianhevosori, jolta löytyy potentiaalia moneen lajiin ja tarvitsisi kodin, jossa pääsisi toteuttamaan itseään. Suvusta löytyy westernhevosia, mutta myös koulu- ja matkaratsuja. Palannut kasvattajalle takaisin pieneltä tilalta, joka lopetti toimintansa. Orin selässä käyty kerran tai pari, mutta nopea oppimaan uusia asioita! Ottakaa yhteyttä Tateau Farmiin."
Olin jo perustanut muutamaa kuukautta aikaisemmin Cramptonin ja tallissa majaili muutama australianhevonen. Tarkkailin mahdollisia australianhevosmyynti-ilmoituksia lehdistä, netistä ja kaupan ilmoitustaululta. Luin kaikkia tarkkaan ja jo olin jo hetken haaveillut kolmannesta orista Cheesley BUD:n ja Gatenby Keeganin lisäksi. Törmäsin lehdessä Bosco von Tateaun myynti-ilmoitukseen. Orin nimeä ei oltu ilmoituksessa, mutta mielenkiinnosta otin yhteyttä Tateau Farmiin ja lähdin katsomaan oria melkein toiselle puolelle Australiaa. Käytyäni kokemattoman ratsun selässä ja tarkistettuani Boscon sukutaulun tehtiin orista kauppakirjat ja ori lähti vielä samana iltana mukaani kohti Cramptonia.
Olin jo perustanut muutamaa kuukautta aikaisemmin Cramptonin ja tallissa majaili muutama australianhevonen. Tarkkailin mahdollisia australianhevosmyynti-ilmoituksia lehdistä, netistä ja kaupan ilmoitustaululta. Luin kaikkia tarkkaan ja jo olin jo hetken haaveillut kolmannesta orista Cheesley BUD:n ja Gatenby Keeganin lisäksi. Törmäsin lehdessä Bosco von Tateaun myynti-ilmoitukseen. Orin nimeä ei oltu ilmoituksessa, mutta mielenkiinnosta otin yhteyttä Tateau Farmiin ja lähdin katsomaan oria melkein toiselle puolelle Australiaa. Käytyäni kokemattoman ratsun selässä ja tarkistettuani Boscon sukutaulun tehtiin orista kauppakirjat ja ori lähti vielä samana iltana mukaani kohti Cramptonia.
Luonnetta
Bosco on hieman ruunamainen, mutta silti uppiniskainen ori, joka tykkää, että asiat tehdään tavalla kuin se tykkää. Jos ori haluaa jäädä tarhaan, se ei ole helppo kiinni otettava, mutta jos se haluaa tarhasta pois, hyvä, ettei se melkein juokse vain aitojen läpi. Bosco on uppiniskaisuudestaan huolimatta rauhallinenkin tapaus, joka varoo satuttamasta ketään kahdella, neljällä tai vaikka kolmella jalalla kävelevää eliötä. Jos se astuu vahingossa hoitajan varpaille, Bosco osaa näyttää anteeksipyytävältä ja halailtavalta nallekarhulta, sillä rapsutuksia ori rakastaa yli kaiken.
Hoidettavana Bosco on hieman leikkisä ja se saattaa tökkiä hoitajaa ja nuuhkii taskuja herkkupalojen toivossa. Kavioitakin putsatessa Boscosta on hauska kuluttaa aikaa siihen, että hoitaja yrittää kiskoa sen jalkoja irti maasta kuin sen jalat olisi liimattu maahan. Hetken pelleilyn jälkeen Bosco saattaa luovuttaa ja nostaa jalan tai sitten hoitajan täytyy olla kekseliäs ja keksiä tapa saada jalka ylös maasta. Varustettavana Bosco sählää parhaansa mukaan, eikä malttaisi seistä pientä hetkeäkään paikallaan, sillä se haluaisi koko ajan jo mennä.
Ratsuksi Bosco on aivan verraton tapaus. Se kulkee, minne ratsastaja haluaa, eikä se jätä aikaa pelleilyyn. Se taipuu melkein miten vain eikä se ikinä kyllästy. Se lopettaa silloin, kun ratsastajakin lopettaa. Bosco ei vain siedä täysin tuntemattomia ratsastajia selässään. Se ei liiku mihinkään suuntaan ja sitten kun se liikkuu, se menee pukkilaukkaa ympäriinsä. Siksi on hyvä aloittaa orin kanssa maasta käsin. Esteitä Bosco ei pahemmin hyppää - se vain kiitää puomien läpi. Koulu- tai matkaratsuna Bosco ei ole hassumpi. Se kuuntelee ratsastajaa ja keskittyy siihen, mitä tehdään. Tarvittaessa Bosco toimii karjaratsunakin, vaikka karjan joukossa Bosco hieman luimistelee eikä se ole omannut karjahevosen hommaa itselleen. Orilta sujuu myös westernissä kouluratsastuksen tyyppiset lajit, kuten reining, mutta esimerkiksi cutting ei ole ollenkaan oria varten.
Hoidettavana Bosco on hieman leikkisä ja se saattaa tökkiä hoitajaa ja nuuhkii taskuja herkkupalojen toivossa. Kavioitakin putsatessa Boscosta on hauska kuluttaa aikaa siihen, että hoitaja yrittää kiskoa sen jalkoja irti maasta kuin sen jalat olisi liimattu maahan. Hetken pelleilyn jälkeen Bosco saattaa luovuttaa ja nostaa jalan tai sitten hoitajan täytyy olla kekseliäs ja keksiä tapa saada jalka ylös maasta. Varustettavana Bosco sählää parhaansa mukaan, eikä malttaisi seistä pientä hetkeäkään paikallaan, sillä se haluaisi koko ajan jo mennä.
Ratsuksi Bosco on aivan verraton tapaus. Se kulkee, minne ratsastaja haluaa, eikä se jätä aikaa pelleilyyn. Se taipuu melkein miten vain eikä se ikinä kyllästy. Se lopettaa silloin, kun ratsastajakin lopettaa. Bosco ei vain siedä täysin tuntemattomia ratsastajia selässään. Se ei liiku mihinkään suuntaan ja sitten kun se liikkuu, se menee pukkilaukkaa ympäriinsä. Siksi on hyvä aloittaa orin kanssa maasta käsin. Esteitä Bosco ei pahemmin hyppää - se vain kiitää puomien läpi. Koulu- tai matkaratsuna Bosco ei ole hassumpi. Se kuuntelee ratsastajaa ja keskittyy siihen, mitä tehdään. Tarvittaessa Bosco toimii karjaratsunakin, vaikka karjan joukossa Bosco hieman luimistelee eikä se ole omannut karjahevosen hommaa itselleen. Orilta sujuu myös westernissä kouluratsastuksen tyyppiset lajit, kuten reining, mutta esimerkiksi cutting ei ole ollenkaan oria varten.
Sukulaiset
i. Heyes Bailey evm, austr, rnkm, 154cm e. Elanora von Tateau evm, austr, vrt, 163cm |
ii. Ah Gee Khya
evm, austr, rnkm, 160cm ie. Heyes Ghera evm, austr, rtkm, 152cm ei. Athan von Tateau evm, austr, rnvkk, 161cm ee. TSET Eerin evm, austr, prt, 159cm |
iii. Jaxon
iie. Arinya iei. Creed Tyson iee. Sara's Gimba eii. Lucky Aiden eie. Maiya eei. TSET Mason eee. McLellan Ebony |
Jälkeläiset
09.08.2015 t. Maylea CRAM (e. Mackenzie S)
29.09.2015 o. Crampton Balthasar (e. Tremills Rio Sacha)
23.12.2015 t. Ramona ABG (e. Romy)
31.01.2016 o. Crampton Barney (e. Barbelerque)
15.05.2016 o. Crampton Chucky KTK-I (e. Sarasota Spice)
09.08.2015 t. Maylea CRAM (e. Mackenzie S)
29.09.2015 o. Crampton Balthasar (e. Tremills Rio Sacha)
23.12.2015 t. Ramona ABG (e. Romy)
31.01.2016 o. Crampton Barney (e. Barbelerque)
15.05.2016 o. Crampton Chucky KTK-I (e. Sarasota Spice)
Kilpailut
Westernratsastusjaoksen alaiset sijoitukset
(51 sijoitusta, joista CUP-sijoituksia 5) 31.03.2017 Riverrock Ranch - CUP, western riding, 3/29 06.11.2016 Riverrock Ranch - CUP, freestyle reining, 3/33 31.03.2016 Riverrock Ranch - CUP, western pleasure, 2/32 31.03.2016 Riverrock Ranch - CUP, freestyle reining, 1/37 30.01.2016 Mustang - CUP, western pleasure, 3/54 16.05.2017 Riverrock Ranch - reining, 5/50 02.04.2017 Viisikko - western pleasure, 2/29 02.04.2017 Viisikko - freestyle reining, 4/22 02.04.2017 Viisikko - reining, 5/28 30.03.2017 Viisikko - western riding, 1/29 27.03.2017 Viisikko - western riding, 1/29 26.03.2017 Awareness - western riding, 4/25 25.03.2017 Awareness - western pleasure, 2/26 23.03.2017 Awareness - reining, 3/26 24.09.2016 Chaos - freestyle reining, 2/7 24.09.2016 Chaos - western riding, 3/9 30.08.2016 Chinook - western trail, 2/30 29.08.2016 Birch Bark Ranch - ranch trail, 5/40 27.08.2016 Birch Bark Ranch - freestyle reining, 4/40 26.08.2016 Birch Bark Ranch - freestyle reining, 6/40 24.08.2016 Oakhill - trail, 3/30 23.08.2016 Chinet Ranch - western horsemanship, 4/31 22.08.2016 Oakhill - western riding, 4/30 17.08.2016 Riverrock Ranch - western riding, 6/40 17.08.2016 Riverrock Ranch - reining, 6/40 16.08.2016 Riverrock Ranch - western riding, 5/40 14.08.2016 Riverrock Ranch - western riding, 2/40 14.08.2016 Riverrock Ranch - western trail, 1/40 30.07.2016 Chinook - reining, 2/30 06.07.2016 Viisikko - freestyle reining, 4/30 06.07.2016 Viisikko - reining, 1/30 04.07.2016 Viisikko - freestyle reining, 1/30 03.07.2016 Viisikko - freestyle reining, 5/30 03.07.2016 Viisikko - reining, 5/30 31.05.2016 Allu Express - reining, 4/26 02.05.2016 Kultahuisku - reining, 1/26 25.04.2016 Muljulandia - halter, 3/18 19.03.2016 Orange Wood - western trail, 6/48 18.03.2016 Orange Wood - western horsemanship, 3/48 16.03.2016 Eterno - reining, 1/30 08.03.2016 Riverrock Ranch - reining, 1/31 05.03.2016 Birch Bark Ranch - ranch trail, 5/30 28.02.2016 Birch Bark Ranch - western trail, 3/30 28.02.2016 Birch Bark Ranch - ranch trail, 2/30 24.02.2016 Birch Bark Ranch - western trail, 1/30 23.02.2016 Kultahuisku - western horsemanship, 4/25 23.02.2016 Birch Bark Ranch - ranch trail, 2/30 18.02.2016 Goldoak Farm - western horsemanship, 5/40 17.02.2016 Chinet Ranch - reining, 5/25 12.02.2016 Goldoak Farm - western pleasure, 1/40 08.02.2016 Eterno - western trail, 3/28 |
Matkaratsastusjaoksen alaiset kilpailut (87p)
02.03.2016 Valmarya - 50km, 5/12, 6p 29.02.2016 Minnin Yksityiset - CUP, 60km, 1/10, 20p 14.02.2016 Valmarya - 50km, hyl 13.02.2016 Marvellous Herrings - 50km, 25/27, 1p 16.01.2016 Oberwald - 50km, 5/21, 6p 30.12.2015 Crampton Stock Horses - 50km, hyl 06.12.2015 Minnin Yksityiset - 30km, 4/17, 7p 30.11.2015 Minnin Yksityiset - CUP, 30km, 12/33, 2p 30.11.2015 Zen - 30km, 8/11, 3p 08.11.2015 Zen - 30km, 8/16, 3p 30.09.2015 Temareef - CUP, 15km, 2/12, 18p 17.09.2015 Mustang - 15km, 2/10, 9p 16.09.2015 Mustang - 15km, 6/10, 5p 15.09.2015 Mustang - 15km, 4/10, 7p Esteratsastusjaoksen alaiset sijoitukset (6 sij.)
30.04.2016 Ginger - CUP, 70cm, 8/117 13.10.2015 Vindemia - 60cm, 3/32 11.10.2015 Vindemia - 60cm, 5/32 31.08.2015 Satanen - 60cm, 1/15 18.08.2015 Kilpailukeskus Stewart - 70cm, 5/40 17.08.2015 Kilpailukeskus Stewart - 70cm, 2/40 |
Kouluratsastusjaoksen alaiset sijoitukset (27 sij.)
27.12.2016 Mörkövaara - helppo A, 2/30 04.11.2016 Rappadan - helppo B, 3/30 30.10.2016 Rappadan - helppo B, 3/30 23.10.2016 Huhtala - helppo A, 1/30 22.10.2016 Huhtala - helppo A, 4/30 21.10.2016 Huhtala - helppo A, 3/30 22.04.2016 Villahaka - helppo C, 3/60 18.04.2016 Huvitutti - helppo A, 4/30 17.04.2016 Villahaka - helppo C, 2/60 17.04.2016 Huvitutti - helppo A, 2/30 16.04.2016 Huvitutti - helppo A, 1/30 15.04.2016 Villahaka - helppo C, 5/60 08.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 1/40 07.04.2016 Kuuralehto - helppo A, 1/40 23.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 4/30 20.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 5/30 20.03.2016 Huvitutti - helppo A, 4/40 19.03.2016 Kaunovaara - helppo A, 4/30 14.03.2016 Huvitutti - helppo A, 3/40 13.03.2016 Huvitutti - helppo A, 2/40 27.12.2015 Huvitutti - helppo A, 6/50 22.12.2015 Yläkokon ratsastuskoulu - helppo C, 1/30 21.12.2015 Huvitutti - helppo A, 3/50 21.12.2015 Huvitutti - helppo A, 6/50 21.12.2015 Yläkokon ratsastuskoulu - helppo C, 4/30 11.12.2015 Március - helppo B, 1/30 12.09.2015 Kaunovaara - helppo A, 1/30 14.02.2016 Hukkapuro - helppo C (tarina), 10/24 (ei sij.) |
Villien kilpailuiden sijoitukset (15 sij.)
28.11.2016 Adina, koulu - helppo B, 1/9 28.08.2016 Huhtala, koulu - helppo A, 3/19 21.08.2016 Huhtala, koulu - helppo A, 6/43 31.07.2016 Villi-Cup, koulu - helppo A, 2/28 23.04.2016 Munkkivuori, esteet - 40-50cm, 1/12 16.04.2016 Vaahterapolku, esteet - 60cm, 3/18 18.03.2016 Aasikartano, western - western trail, 2/5 28.02.2016 Adina, koulu - helppo A, 3/12 19.02.2016 Rinnstein, esteet - 60cm, 3/13 06.12.2015 Ketunpolku, koulu - helppo B, 2/29 29.11.2015 Mallaspuro, koulu - helppo A, 2/4 30.10-1.11.2015 Rautkymi, kenttä - heC, 50cm, 40cm, 1/5 19.09.2015 Spring Hill, esteet - 60cm, 6/39 09.08.2015 Ruusumäki, esteet - 60cm, 3/28 |
Päiväkirja
05.11.2016 Maastolenkki, jonne ei ikinä lähdetty, kirjoittanut Rick (Nicky)
Bosco puhisi käteeni lämmintä ilmaa. Naurahdin ja rapsutin oria otsatukan alta.
"Sää oot kyllä mahtava tyyppi! Sää oot tehny historiaa Cramptonin aussikasvatuksessa. Viis penikkaa löytyy jo. Meinaaks tehdä vielä lisää?" hymyilin orille.
Minä pidin Boscosta. Varmaan kaikista Cramptonin hevosista Bosco oli ykkönen. Bosco oli kiva ori, jolta löytyi hieman luonnetta. Missään tapauksessa Bosco ei ollut millään tavalla pahansuopainen otus. Olin juuri juossut Boscon perässä ympäri tarhaa 20 minuuttia, kunnes olin lopulta onnistunut saartamaan sen nurkkaan ja napattua kiinni.
Harjasin Boscoa puhtaaksi ja haaveilin jo tulevasta maastolenkistä orin kanssa. Bosco seisoi nuokkuen paikoillaan. Koska meillä ei ollut mikään kiire, välillä jäin rapsuttelemaan Boscoa ennen kuin taas jatkoin harjaamista. Olin juuri saanut orin puhtaaksi ja olin hakemassa Boscon varusteita, kun kuulin Nickyn huudon:
"Voi penteleen Silas!"
Tiesin jo hevosen nimestä, että mitä oli käynyt, mutta suuntasin silti kohti tallin ovia nähdäkseni tapahtuneen. Silas oli taas vaihteeksi päästänyt hevosia tarhoistaan vapaaksi ja nyt erivärisiä hevosia kirmasi ympäri Cramptonin pihaa.
"Mää heitän Boscon karsinaan ja tuun auttamaan", huikkasin Nickylle.
Katsoin Boscoa hieman pettyneenä.
"Sori, poju, ensi kerralla sitten", virnistin.
Vaikka suunniteltu maastolenkki menikin pilalla, minua ei harmittanut, että Bosco oli karsinassaan. Boscon kiinni nappaaminen silloin, kun se juoksee ympäri Cramptonin pihaa, on ainoastaan tuskaa. Sulkiessani Boscon karsinaan laitoin vielä varmuuslukon, joka oli suunniteltu yksinomaan Silasta varten. Varmuuslukko, jota Silas ei ollut vielä oppinut avaamaan.
14.02.2016 KRJ:n alaiset tarinakilpailut Hukkapurossa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Verryttelyalueella ratsuasi vastaan tulee komea ori tai kaunis tamma. Millaisen iskulauseen se lohkaisisi, jos osaisi puhua?
"Meille, teille vai esteradoille?"
30.11.2015 Muutoksia Cramptonissa, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Cramptonissa oli muutosten tuulet. Suuria muutoksia Cramptonissa ei ollut, mutta kaikkikaan ei ollut kuten normaalisti. Yleensä iloinen ja pirteä Nicky oli äreä ja väsynyt. Hän oli myynyt Cramptonin kaikki lehmät ja lampaat pois. Cramptoniin oli muuttanut uusi connemara-ori ja Nicky oli ostanut paimenkoiran. Nicky oli kunnostanut tallia ja rakentanut pari karsinaa lisää.
"Jokin on vain vialla. Nicky ei oo oma itsensä", totesin Boscolle, joka hörähti katsoen minuun.
Annoin sille pohkeita ja se nosti ravin. Eipä kaikki Cramptonin muutokset olleet siinä. Lauren, Cramptonin jockey, oli mennyt kihloihin naapuritilan omistajan, Tyson Brevleyn, kanssa. Ja minä olin saanut hieman kauempaa töitä. Tulin aina viikonloppuisiin käymään Cramptonissa ja tekemään hanttihommia. Nicky, Rick, Trista ja Lauren olivat kuin toinen perheeni. Cramptonista en voisi ikinä luopua.
Huokaisin syvään ratsastaessani päärakennuksen ikkunan ohitse. Nicky istui siellä, missä hän nykyään aina istui - toimistossaan. Blondi nainen herätti minussa tunteita ja olin kertonut naiselle, että hän sai minun karvani pystyyn. Nickykin oli sanomassa jotain, mutta Lauren keskeytti meidät kihlausuutisellaan. Sitten minäkin olen lähtenyt Port Augustaan, isolle farmille töihin. Laskeuduin Boscon selästä ja sidoin sen riimunnarusta hoitopuomiin. Riisuin orin varusteista tehden sille nopean tarkastuksen. Talutin sen tarhaansa ja jäin hetkeksi katselemaan valkoista oria.
"Sää et voi arvatakaan, kuinka paljon mää ikävöin tänne. Mulla on vaan Port Augustas paremmat mahdollisuudet edetä ja päästä Yhdysvaltoihinkin kilpailemaan. Kyllä se täältäkin onnistuisi, mutta hitaammalla kaavalla", selitin orille vilkuillen ympärilleni ja tallentaen kaiken tarkasti muistiini.
"Jaahas! Eikö iso Port Augusta riittänytkään miehelle?" Rick ilmestyi virnuillen tallista.
"Pieni Hawker tekee aina hyvää", virnistin takaisin.
"Mua ei täältä kuolemakaan pois", Rick sanoi haikeasti.
"Kyllä määkin tänne tuun vielä takaisin. Älä luule saavas Cramptonin herruutta", nauroin miehelle.
Kuului oven pauke ja huomasin, kuinka Nicky kiisi päärakennuksen ovelta autonsa kyytiin. Nainen kaasutti Cramptonin pihasta pois katsomatta päälleni.
"Mikä Nickyllä on?" kysyin Rickiltä huolestuneena.
"Se on ollut tollane aika pitkään. Se on myynyt karjan ja autonsa pois. Kaikki turhakin on kadonnut täältä. Menin kerran ajamaan Linaa radalle, niin mulle sanottiin, ettei sinne saa mennä nyt, kun se on vuokrattu niille. Oon yrittänyt kysyä Nickyltä, mutta ei se kerro mitään", Rick selitti.
Katsoin huolestuneena tiellä kaahaavan auton perään ja olin varma, että jokin ei ollut kohdillaan. Odotin, että pääsisin puhumaan Nickylle.
24.09.2015 Iltalenkki iltahämärässä, kirjoittanut Nicky
Bosco oli yksi tallin monitoimihevosista. Tai melkein kaikkien australianhevosten kilpailtiin niin paljon ja kaikissa mahdollisissa kilpailuissa kuin vain niillä kykeni. Bosco ei ollut osoittautunut hassummaksi matkaratsastushevoseksi, ja nyt sitäkin kaavailin jo vieväni joskus VMRJ-laatuarvosteluun. Kimo ori jäi toisinaan hieman Kerryn ja Leon varjoon, mutta ori oli kuitenkin aivan omaa laatuaan niihin verrattuna. Karkulenkkejä se ei harrastanut, mutta sen haku tarhasta tai laitumelta oli toisinaan yhtä tuskaa. Olihan ori myös hieman ruunamainen, mutta tylsää sen kanssa ei voinut tulla.
Olin seissyt tarhan suun luona vartin verran ja Bosco oli naureskellut minulle kauempana. Toisen vartin olin yrittänyt houkutella sitä luokseni tuloksetta. Silas kävi luonani ja haisteli kiinnostuneena herkkuja kädessäni, mutta lähti luotani mököttäen, kun se ei saanutkaan herkkuja. Minun teki mieli luovuttaa. Päivä muutenkaan ei oikein ollut mennyt putkeen. Aamulla aikaisin Kerry ja Lane olivat juosseet ympäri pihaa ja Kerry oli syönyt kukkapenkistä viimeisetkin kukat sekä kaiken huipuksi ne innostuivat leikkimään hippaa pistäen pihan mullin mallin. Toiseksi odotti sitten pihan siivoaminen ja paperityöt, joita olin aina lykännyt päivällä. Maxkin oli ilmoittanut, että oli kipeänä ja minä jouduin tekemään hänen hommansa. Eihän mies voinut mitään, että tuli kipeäksi, mutta se pilasi suunnitelmani lähteä Boscon kanssa kunnon lenkille.
Kello näytti seitsemää ja minulla olisi vielä hommia jäljillä, mutta Alaric pelasti minut ja lupasi hoitaa hommat loppuun. Siitä päädyttiinkin siihen, että olin lähdössä Boscon kanssa maastoon. Lopulta ori luovutti ja painoi päänsä syliini. Halasin sitä ja sujautin nopeasti riimun sen päähän. Talutin Boscon hoitopuomin luo ja hoidin sen niin nopeasti kuin vain mahdollista, että kerkeisimme tekemään edes jonkinlaisen lenkin ennen auringonlaskua. Bosco käyttäytyi ilmeisen hyvin hoidettavana, eikä yhtään oikutellut. Pian istuinkin sen selässä ja lähdimme kohti pohjoislaidunta.
Olin onnellinen, että pääsin vihdoin purkamaan ajatuksia ja istumaan satulaan. Paperitöitähän tallin pitäminen tiesi, mutta toisinaan Kerry ja Lane huolehtivat turhankin hyvin, ettei vapaa-aikaa jäänyt. Bosco painoi koko hieman ohjalle ja yritti nostaa ravin. Jouduin hieman pidättelemään sen menohaluja ja minua nauratti ori. Annoin sille pohkeita ja ravasimme pitkän pätkän. Myötäsin hieman ohjia ja annoin sen nostaa laukan. Tuuli vain humisi korvissa, kun Bosco pisteli askelta toisen eteen ja se vaikutti siltä kuin se olisi kuvitellut itsensä kilpailemassa laukkakilpailuissa. Hidastin hieman orin vauhtia, ettei se hengästyisi liikaa. Menimme taas käyntiä pidemmän pätkän välillä hieman ravaten. Boscolla tuntui vieläkin riittävän vauhtia ja nauroin orille:
”Ei me liikaa voida kruisailla. Ei me saada matkaratsastuskilpailuissakaan liian kovaa kaahata, vaan siellä pitää virta riittää, eikä alkumetreillä kaikkea kuluttaa.”
Bosco pyöritteli korviaan ja hörähti.
Vilkaisin kelloa ja se näytti yhdeksää. Hämäräkin alkoi laskeutua pikkuhiljaa. Enää ei kuitenkaan ollut pitkä matka kotia – ehkä joku muutama kilometri. Annoin Boscolle pohkeita. Bosco tuhahti ja nosti laiskan ravin, josta se yritti muutaman kerran tiputtaa käyntiin.
”Määhän sanoin, että virtaa pitää riittää kotiin asti”, virnistin orille, kun löntystelimme viimein Cramptonin pihaan.
07.08.2015 Hui, lampaita - kaikkialla!, kirjoittanut tilan työntekijä, Trista (Nicky)
Nicky oli käskenyt minun hakea lampaat etelälaitumelta tallille. Boscoakaan ei oltu vähään aikaan liikutettu, joten sain ratsukseni sen. Bosco oli mukava ori, jolla oli hyvät liikkeet, mutta että karjahevosena... ei, ei. Kyllähän se toimi, mutta se hieman säikkyi karjaa ja ei uskaltanut mennä lähelle. Onneksi haimme vain pienen lauman lampaita. Bosco piti lampaita siedettävimpinä kuin lehmiä. Otimme pienen laukkaspurtin matkalla laitumelle. Bosco totteli hyvin ja sen laukka oli keinuvaa. Olisin voinut nukahtaa siihen.
Kimo ori katsoi minua kulmiensa alta, kun saavuimme laitumelle ja se huomasi lampaat. Avasin laitumen portin ja jätin sen auki. Bosco suostui menemään lampaiden luo, mutta kun yritin sen saada kiertämään laumaa ja yksi lammas määkäisi lujaa, Bosco hyppäsi taaksepäin.
"Rauhoitu, hölmö! Noi ei oo äänekkäitä hattarapilviä, vaan lampaita. Eläimiä, kuten sääkin", totesin orille, joka vain luimisteli lampaille.
Kiersimme lauman takana ja maiskuttelin yrittäen saada lampaat liikkumaan. Suurin osa vain mulkoili minua ja jatkoi syömistään. Bosco asteli hieman levottomasti ympäriinsä. Minun täytyi ohjata Bosco lähemmäs lampaita, että sain ne liikkeelle. Bosco ei pitänyt ajatuksesta, mutta se ei alkanut osoittaa mieltänsä. Lampaat lähtivät liikkeelle, mutta ennen porttia pari lammasta erkani laumasta. Annoin Boscolle pohkeita ja se jo ajatteli innoissaan pääsevänsä eroon hattaroista nostaessaan ravin, mutta se pettyi, kun näki kaksi karkuria. Toinen lampaista palasi lauman luokse, mutta yksi ei liikkunut minnekään. Bosco hieman tökkäisi lammasta ja lammas palasi kimeästi kirkuen laumansa luokse. Bosco katsoi minua sekä ylpeänä että kauhuissaan.
Saimme vietyä lampaat tilalle ilman suuria ongelmia ja ohjattua ne aitaukseen. Kun olin saanut aitauksen portin kiinni, Bosco puuskahti syvään.
"Hyvin sää selvisit", kehuin oria taluttaen sitä kaulalle.
Bosco puhisi käteeni lämmintä ilmaa. Naurahdin ja rapsutin oria otsatukan alta.
"Sää oot kyllä mahtava tyyppi! Sää oot tehny historiaa Cramptonin aussikasvatuksessa. Viis penikkaa löytyy jo. Meinaaks tehdä vielä lisää?" hymyilin orille.
Minä pidin Boscosta. Varmaan kaikista Cramptonin hevosista Bosco oli ykkönen. Bosco oli kiva ori, jolta löytyi hieman luonnetta. Missään tapauksessa Bosco ei ollut millään tavalla pahansuopainen otus. Olin juuri juossut Boscon perässä ympäri tarhaa 20 minuuttia, kunnes olin lopulta onnistunut saartamaan sen nurkkaan ja napattua kiinni.
Harjasin Boscoa puhtaaksi ja haaveilin jo tulevasta maastolenkistä orin kanssa. Bosco seisoi nuokkuen paikoillaan. Koska meillä ei ollut mikään kiire, välillä jäin rapsuttelemaan Boscoa ennen kuin taas jatkoin harjaamista. Olin juuri saanut orin puhtaaksi ja olin hakemassa Boscon varusteita, kun kuulin Nickyn huudon:
"Voi penteleen Silas!"
Tiesin jo hevosen nimestä, että mitä oli käynyt, mutta suuntasin silti kohti tallin ovia nähdäkseni tapahtuneen. Silas oli taas vaihteeksi päästänyt hevosia tarhoistaan vapaaksi ja nyt erivärisiä hevosia kirmasi ympäri Cramptonin pihaa.
"Mää heitän Boscon karsinaan ja tuun auttamaan", huikkasin Nickylle.
Katsoin Boscoa hieman pettyneenä.
"Sori, poju, ensi kerralla sitten", virnistin.
Vaikka suunniteltu maastolenkki menikin pilalla, minua ei harmittanut, että Bosco oli karsinassaan. Boscon kiinni nappaaminen silloin, kun se juoksee ympäri Cramptonin pihaa, on ainoastaan tuskaa. Sulkiessani Boscon karsinaan laitoin vielä varmuuslukon, joka oli suunniteltu yksinomaan Silasta varten. Varmuuslukko, jota Silas ei ollut vielä oppinut avaamaan.
14.02.2016 KRJ:n alaiset tarinakilpailut Hukkapurossa, kirjoittanut Nicky
Tehtävänanto: Verryttelyalueella ratsuasi vastaan tulee komea ori tai kaunis tamma. Millaisen iskulauseen se lohkaisisi, jos osaisi puhua?
"Meille, teille vai esteradoille?"
30.11.2015 Muutoksia Cramptonissa, kirjoittanut tilan työntekijä, Max (Nicky)
Cramptonissa oli muutosten tuulet. Suuria muutoksia Cramptonissa ei ollut, mutta kaikkikaan ei ollut kuten normaalisti. Yleensä iloinen ja pirteä Nicky oli äreä ja väsynyt. Hän oli myynyt Cramptonin kaikki lehmät ja lampaat pois. Cramptoniin oli muuttanut uusi connemara-ori ja Nicky oli ostanut paimenkoiran. Nicky oli kunnostanut tallia ja rakentanut pari karsinaa lisää.
"Jokin on vain vialla. Nicky ei oo oma itsensä", totesin Boscolle, joka hörähti katsoen minuun.
Annoin sille pohkeita ja se nosti ravin. Eipä kaikki Cramptonin muutokset olleet siinä. Lauren, Cramptonin jockey, oli mennyt kihloihin naapuritilan omistajan, Tyson Brevleyn, kanssa. Ja minä olin saanut hieman kauempaa töitä. Tulin aina viikonloppuisiin käymään Cramptonissa ja tekemään hanttihommia. Nicky, Rick, Trista ja Lauren olivat kuin toinen perheeni. Cramptonista en voisi ikinä luopua.
Huokaisin syvään ratsastaessani päärakennuksen ikkunan ohitse. Nicky istui siellä, missä hän nykyään aina istui - toimistossaan. Blondi nainen herätti minussa tunteita ja olin kertonut naiselle, että hän sai minun karvani pystyyn. Nickykin oli sanomassa jotain, mutta Lauren keskeytti meidät kihlausuutisellaan. Sitten minäkin olen lähtenyt Port Augustaan, isolle farmille töihin. Laskeuduin Boscon selästä ja sidoin sen riimunnarusta hoitopuomiin. Riisuin orin varusteista tehden sille nopean tarkastuksen. Talutin sen tarhaansa ja jäin hetkeksi katselemaan valkoista oria.
"Sää et voi arvatakaan, kuinka paljon mää ikävöin tänne. Mulla on vaan Port Augustas paremmat mahdollisuudet edetä ja päästä Yhdysvaltoihinkin kilpailemaan. Kyllä se täältäkin onnistuisi, mutta hitaammalla kaavalla", selitin orille vilkuillen ympärilleni ja tallentaen kaiken tarkasti muistiini.
"Jaahas! Eikö iso Port Augusta riittänytkään miehelle?" Rick ilmestyi virnuillen tallista.
"Pieni Hawker tekee aina hyvää", virnistin takaisin.
"Mua ei täältä kuolemakaan pois", Rick sanoi haikeasti.
"Kyllä määkin tänne tuun vielä takaisin. Älä luule saavas Cramptonin herruutta", nauroin miehelle.
Kuului oven pauke ja huomasin, kuinka Nicky kiisi päärakennuksen ovelta autonsa kyytiin. Nainen kaasutti Cramptonin pihasta pois katsomatta päälleni.
"Mikä Nickyllä on?" kysyin Rickiltä huolestuneena.
"Se on ollut tollane aika pitkään. Se on myynyt karjan ja autonsa pois. Kaikki turhakin on kadonnut täältä. Menin kerran ajamaan Linaa radalle, niin mulle sanottiin, ettei sinne saa mennä nyt, kun se on vuokrattu niille. Oon yrittänyt kysyä Nickyltä, mutta ei se kerro mitään", Rick selitti.
Katsoin huolestuneena tiellä kaahaavan auton perään ja olin varma, että jokin ei ollut kohdillaan. Odotin, että pääsisin puhumaan Nickylle.
24.09.2015 Iltalenkki iltahämärässä, kirjoittanut Nicky
Bosco oli yksi tallin monitoimihevosista. Tai melkein kaikkien australianhevosten kilpailtiin niin paljon ja kaikissa mahdollisissa kilpailuissa kuin vain niillä kykeni. Bosco ei ollut osoittautunut hassummaksi matkaratsastushevoseksi, ja nyt sitäkin kaavailin jo vieväni joskus VMRJ-laatuarvosteluun. Kimo ori jäi toisinaan hieman Kerryn ja Leon varjoon, mutta ori oli kuitenkin aivan omaa laatuaan niihin verrattuna. Karkulenkkejä se ei harrastanut, mutta sen haku tarhasta tai laitumelta oli toisinaan yhtä tuskaa. Olihan ori myös hieman ruunamainen, mutta tylsää sen kanssa ei voinut tulla.
Olin seissyt tarhan suun luona vartin verran ja Bosco oli naureskellut minulle kauempana. Toisen vartin olin yrittänyt houkutella sitä luokseni tuloksetta. Silas kävi luonani ja haisteli kiinnostuneena herkkuja kädessäni, mutta lähti luotani mököttäen, kun se ei saanutkaan herkkuja. Minun teki mieli luovuttaa. Päivä muutenkaan ei oikein ollut mennyt putkeen. Aamulla aikaisin Kerry ja Lane olivat juosseet ympäri pihaa ja Kerry oli syönyt kukkapenkistä viimeisetkin kukat sekä kaiken huipuksi ne innostuivat leikkimään hippaa pistäen pihan mullin mallin. Toiseksi odotti sitten pihan siivoaminen ja paperityöt, joita olin aina lykännyt päivällä. Maxkin oli ilmoittanut, että oli kipeänä ja minä jouduin tekemään hänen hommansa. Eihän mies voinut mitään, että tuli kipeäksi, mutta se pilasi suunnitelmani lähteä Boscon kanssa kunnon lenkille.
Kello näytti seitsemää ja minulla olisi vielä hommia jäljillä, mutta Alaric pelasti minut ja lupasi hoitaa hommat loppuun. Siitä päädyttiinkin siihen, että olin lähdössä Boscon kanssa maastoon. Lopulta ori luovutti ja painoi päänsä syliini. Halasin sitä ja sujautin nopeasti riimun sen päähän. Talutin Boscon hoitopuomin luo ja hoidin sen niin nopeasti kuin vain mahdollista, että kerkeisimme tekemään edes jonkinlaisen lenkin ennen auringonlaskua. Bosco käyttäytyi ilmeisen hyvin hoidettavana, eikä yhtään oikutellut. Pian istuinkin sen selässä ja lähdimme kohti pohjoislaidunta.
Olin onnellinen, että pääsin vihdoin purkamaan ajatuksia ja istumaan satulaan. Paperitöitähän tallin pitäminen tiesi, mutta toisinaan Kerry ja Lane huolehtivat turhankin hyvin, ettei vapaa-aikaa jäänyt. Bosco painoi koko hieman ohjalle ja yritti nostaa ravin. Jouduin hieman pidättelemään sen menohaluja ja minua nauratti ori. Annoin sille pohkeita ja ravasimme pitkän pätkän. Myötäsin hieman ohjia ja annoin sen nostaa laukan. Tuuli vain humisi korvissa, kun Bosco pisteli askelta toisen eteen ja se vaikutti siltä kuin se olisi kuvitellut itsensä kilpailemassa laukkakilpailuissa. Hidastin hieman orin vauhtia, ettei se hengästyisi liikaa. Menimme taas käyntiä pidemmän pätkän välillä hieman ravaten. Boscolla tuntui vieläkin riittävän vauhtia ja nauroin orille:
”Ei me liikaa voida kruisailla. Ei me saada matkaratsastuskilpailuissakaan liian kovaa kaahata, vaan siellä pitää virta riittää, eikä alkumetreillä kaikkea kuluttaa.”
Bosco pyöritteli korviaan ja hörähti.
Vilkaisin kelloa ja se näytti yhdeksää. Hämäräkin alkoi laskeutua pikkuhiljaa. Enää ei kuitenkaan ollut pitkä matka kotia – ehkä joku muutama kilometri. Annoin Boscolle pohkeita. Bosco tuhahti ja nosti laiskan ravin, josta se yritti muutaman kerran tiputtaa käyntiin.
”Määhän sanoin, että virtaa pitää riittää kotiin asti”, virnistin orille, kun löntystelimme viimein Cramptonin pihaan.
07.08.2015 Hui, lampaita - kaikkialla!, kirjoittanut tilan työntekijä, Trista (Nicky)
Nicky oli käskenyt minun hakea lampaat etelälaitumelta tallille. Boscoakaan ei oltu vähään aikaan liikutettu, joten sain ratsukseni sen. Bosco oli mukava ori, jolla oli hyvät liikkeet, mutta että karjahevosena... ei, ei. Kyllähän se toimi, mutta se hieman säikkyi karjaa ja ei uskaltanut mennä lähelle. Onneksi haimme vain pienen lauman lampaita. Bosco piti lampaita siedettävimpinä kuin lehmiä. Otimme pienen laukkaspurtin matkalla laitumelle. Bosco totteli hyvin ja sen laukka oli keinuvaa. Olisin voinut nukahtaa siihen.
Kimo ori katsoi minua kulmiensa alta, kun saavuimme laitumelle ja se huomasi lampaat. Avasin laitumen portin ja jätin sen auki. Bosco suostui menemään lampaiden luo, mutta kun yritin sen saada kiertämään laumaa ja yksi lammas määkäisi lujaa, Bosco hyppäsi taaksepäin.
"Rauhoitu, hölmö! Noi ei oo äänekkäitä hattarapilviä, vaan lampaita. Eläimiä, kuten sääkin", totesin orille, joka vain luimisteli lampaille.
Kiersimme lauman takana ja maiskuttelin yrittäen saada lampaat liikkumaan. Suurin osa vain mulkoili minua ja jatkoi syömistään. Bosco asteli hieman levottomasti ympäriinsä. Minun täytyi ohjata Bosco lähemmäs lampaita, että sain ne liikkeelle. Bosco ei pitänyt ajatuksesta, mutta se ei alkanut osoittaa mieltänsä. Lampaat lähtivät liikkeelle, mutta ennen porttia pari lammasta erkani laumasta. Annoin Boscolle pohkeita ja se jo ajatteli innoissaan pääsevänsä eroon hattaroista nostaessaan ravin, mutta se pettyi, kun näki kaksi karkuria. Toinen lampaista palasi lauman luokse, mutta yksi ei liikkunut minnekään. Bosco hieman tökkäisi lammasta ja lammas palasi kimeästi kirkuen laumansa luokse. Bosco katsoi minua sekä ylpeänä että kauhuissaan.
Saimme vietyä lampaat tilalle ilman suuria ongelmia ja ohjattua ne aitaukseen. Kun olin saanut aitauksen portin kiinni, Bosco puuskahti syvään.
"Hyvin sää selvisit", kehuin oria taluttaen sitä kaulalle.